Seppäsen blogi

Ilmanpuhdistimista

Korona pandemian myötä ihmisten huoli omasta hengitysilman laadusta on syystä kasvanut, erityisesti nyt kun yhä laajemmin on hyväksytty käsitys ilman mukana kulkeutuvien koronaviruspartikkeleiden merkityksestä Covid-19 taudin tartunnassa. Huoneilman viruspitoisten hiukkasten …

Ilmanvaihtoon tehokkuutta

Ilmanvaihdon merkitys hengitysilman viruspitoisuuden vähentämiseksi on noussut yhä keskeisemälle sijalle, kun on varmistunut, että hengitysilman mukana kulkeutuvat virukset ovat suurin yksittäinen COVID-19 taudin tartuntareitti. Tartunnan saaneen hengitysteistä leviää ilmaan viruksia …

REHVA COVID-19 guidance document (3.8.2020)

Lataa tästä REHVAn uusi (3.8.2020) päivitetty ja täydennetty ohje liitteineen. Nyt ohje löytyy myös suomeksi käännettynä, voit ladata sen tästä. Soveltuminen Suomen oloihin REHVA on Eurooppalaisten LVI-alan yhdistysten kattojärjestö, joka …

Ilmanvaihtoala haasteiden edessä

Tutkimustiedon karttuessa on saatu yhä enemmän vahvistusta siitä, että koronavirus leviää ilman mukana, kuten kirjoitin blogissani heinäkuussa. Erityisen haitallisia ovat pienet alle 5 mikrometrin hiukkaset, jotka näyttävät myös levittävän enemmän …

Uutta koronasta

Vaikka Suomessa koronavirusepidemia on hyytymässä, on se edelleen voimissaan monessa muussa maassa, eikä loppumisesta ole tietoa. Merkittävä askel viruksen leviämisen torjunnassa oli WHO:n heinäkuun alussa muuttunut kanta, jossa todettiin viruksen …

Annoksen suuruus ratkaisee

Kokonaisannokseen vaikuttaa aika. Mitä pidempään ollaan samassa tilassa tartuntalähteen kanssa, sitä suurempi annos, ja sitä suurempi sairastumisriski. Lyhyet etäisyydet lisäävät riskiä, mutta suojaetäisyydetkään eivät poista altistumista huoneilmassa ilmavirtausten mukana kulkeville …

Koronaviruksen leviämisen torjunnasta

REHVAn ohjeessa on käyty yksityiskohtaisesti läpi tekniset ratkaisut, joita pitää välttää tai suosia. Tärkein näistä on riittävä ilmanvaihto. REHVAn ohjeista erityisesti lämmön talteenoton vuodot ja ilmanvaihdon käyttöaika saivat osakseen kritiikkiä, …

COVID-19 – Usein esitettyjä kysymyksiä ja vastauksia

REHVAn COVID-19 torjuntaoppaan ensimmäisen version julkaisemisesta (17.3.2020) lähtien REHVA on saanut useita kysymyksiä ja selvennyspyyntöjä teollisuudelta, yliopistoilta ja muilta asiantuntijoilta. Oppaan kirjoittajat ovat pyrkineet vastaamaan kysymyksiin, ja ovat lisänneet ”kysymykset ja vastaukset” -osion REHVA …

Kiinteistöjen hoito Korona-viruksen leviämisen torjunnassa

Eurooppalaisten LVI-järjestöjen -liitto REHVA on julkaissut yhteenvedon (REHVA guidance document) Korona-viruksen (SARS-CoV2) leviämisestä ja torjunnasta rakennuksissa sekä avannut nettisivut Korona-viruksesta. Sivustoa päivitetään aktiivisesti. REHVA on tarkentanut ohjettansa. Vaikka WHO:n tieteellisessä …

Lakiehdotukset energian- ja vedenkulutuksen mittaamisesta tuovat lisävaatimuksia ja helpotuksia-lausuntoaikaa 25.2 saakka

Energiatehokkuuslaissa (ehdotettu voimaantulevaksi 24.10.2020) määrätään kaukolämmityksen ja jäähdytyksen mittaamisvelvoitteesta laajemmin kuin aikaisemmin: ”Jos kiinteistöön toimitetaan lämpöä kaukolämpöverkosta taikka jäähdytystä kaukojäähdytysverkosta tai usealle kiinteistölle yhteisestä keskitetystä lähteestä, kaukolämmön toimituspisteeseen, kiinteistön lämmönvaihtimeen …

Energia-avustukset jaossa

Avustuksen ehtoja ja hakuprosessia on käsitelty Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn sivuilla ara.fi/energia-avustus. ARAn sivuilta löytyy myös yksityiskohtainen laskentaohje ”Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen osoittaminen energia-avustushankkeissa” ja luettelo avustettavista korjauksista. Huomattavaa on, että …

Green Deal koskee myös rakennuksia

Suomessa rakennusalan pitäisikin ryhtyä yhteistoimin ajamaan tämän vuoden aikana voimaksasta energiatehokkuuden ja sisäilmaston parantamiseen tähtäävää korjaustoimintaa. Korjausrakentaminen pitäisi ottaa myös voimakkaammin hallituksen työllistämisohjemaan. Sisäilmaston parantaminen tulisi kytkeä energiaan entistä tehokkaammin …

Uusi hallitus oikealla asialla

Hallitusohjelmassa toistuu moneen kertaan rakentamisen huono laatu. Erityisesti siihen on kiinnitetty huomiota sisäilmaongelmia käsittelevässä kohdassa sivulla 50. ”Parannetaan rakentamisen laatua ja valvontaa sekä selkeytetään vastuita erityisesti maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen …

Rakennusten sisäilmasto ja energiatehokkuus ristiriidassa?

Rakennusten suunnittelun keskeinen lähtökohta on terveellinen ja viihtyisä sisäilmasto. Hyvä sisäilmasto on lähtökohtana myös eurooppalaisessa energiatehokkuutta ohjaavassa rakennusten energiatehokkuusdirektiivissä vuosilta 2002 ja 2010. Vuoden 2010 direktiivi suosittelee käytettäväksi ”ensisijaisesti sellaisia tekniikoita, …

Kuluttajakohtaiselle energian mittaukselle uusia vaatimuksia

Direktiivi asettaa velvollisuuksia jäsenvaltioille monella energiapolitiikan ja tekniikan alueella. Jäsenvaltioiden on myös säännöllisin väliajoin raportoitava komissioon edistymisestään (National Energy Efficiency Action Plan). Suomen neljäs raportti ”Suomen kansallinen energiatehokkuuden toimintasuunnitelma NEEAP-4” …

Rakennusten älyindikaattori tulee – oletko valmis?

Älyindikaattorissa tarkastellaan kymmentä teknistä järjestelmää: lämmitys, lämmin käyttövesi, jäähdytys, ilmanvaihto, valaistus, rakennuksen dynaaminen vaippa, tehontarpeen tasaus, energiantuotto, sähköajoneuvojen lataus, seuranta ja säätö (ylimmät laatikot kuvassa). Rakennuksen tekniset järjestelmät tuottavat edelleen …

Onko tuotteen CE-merkintä laadun tae?

Yksittäinen tuote voidaan saada CE-merkinnän yhden tai useamman direktiivin perusteella, näin esim. ilmastointikoneen osalta. Ilmastointikoneen on täytettävä ekosuunnitteludirektiivin mukaiset energiatehokkuusvaatimukset, mutta sen lisäksi sen osien on täytettävä mm. rakennustuoteasetuksen mukaisten …

LVI-tuotteita koskevilla EU-säädöksillä suuri ympäristövaikutus

Suomessa on laskettu tuotteiden energiatehokkuusvaatimuksilla saatavan sähkönsäästöä vuonna 2020 runsaat 3 TWh. Rahallisesti se merkitsee noin 300 miljoonan euron säästöä suomalaisille. Tuotteiden energiatehokkuusvaatimukset ovat suurin sähkönsäästökokonaisuus Suomessa. Ekosuunnitteludirektiivin perusteella on annettu sitovia …

Sisäilmastoluokitus

Luokittelun nopeaan laajamittaiseen käyttöönottoon vaikutti materiaaliluokituksen osalta se, että Sisäilmayhdistys antoi luokituksen Rakennustietosäätiö RTS:n hoidettavaksi. Luokitus paransi nopeasti sisäilmaston laatua Suomessa. Materiaaliluokituksen lisäksi Sisäilmastoluokitukseen sisällytettiin myös muiden sisäilmatekijöiden luokittelu. Kun …

Rakennusten älykkyys EU:n keskiössä

Rakennusautomaation lisäämisessä yleisenä tavoitteena on suunnata rakennusautomaatiota siten, että rakennuksen tekniset järjestelmät palvelisivat paremmin 1) rakennusten käyttäjien tarpeita, 2) energiaverkkojen toimintaa ja 3) energiansäästö- ja päästötavoitteisiin pääsemistä. Näitä kolmea tavoitetta arvioidaan kahdeksalla mitattavalla …

Rakennusten energiatehokkuusvaatimukset kiristyvät edelleen

Taustana näinkin pikaisella direktiivin kiristämisellä on komission havainto, että vuoden 2010 direktiivillä ja sen verkkaisella toimeenpanolla jäsenmaissa ei saavuteta haluttuja CO₂ päästöjen vähennystavoitteita vuosille 2020 ja 2030. Periaatteessa lähes nollaenergia …