Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EBPD) mukaan rakennusten älykkyyttä tulee parantaa. Komissio edellyttää nykyistä selkeästi parempaa energiajärjestelmän integrointia rakennuksien talotekniikkajärjestelmien kanssa. Kehityksen vauhdittamiseksi EU-komissio on ehdottanut uutta älyvalmiusindikaattoria (SRI) järjestelmien älykkyyden vertailuun. Rakennuksen älykkyys viittaa tässä yhteydessä rakennuksen tai sen järjestelmien kykyyn havaita, tulkita, kommunikoida ja aktiivisesti reagoida optimaalisesti muuttuviin olosuhteisiin tai ulkoisen ympäristön toimintaan (mukaan lukien energiajärjestelmä) ja rakennuksen käyttäjien vaatimuksiin.
Suomessa on muihin jäsenvaltioihin verrattuna hyvät valmiudet ottaa älykäs ohjaus käyttöön, sillä rakennuskanta on jo suurelta osin varustettu kehittyneellä rakennusautomaatiolla. Kehitystarvetta on kuitenkin rakennuksien ja eri järjestelmien integraatiossa, jotta automaation tarjoamat mahdollisuudet voitaisiin paremmin hyödyntää.
Järjestelmien integrointi on talotekniikkajärjestelmien palvelutason parantamisessa keskeisessä asemassa. Järjestelmäintegraatio tässä kontekstissa viittaa siten, että talotekniikkajärjestelmät voidaan paremmin integroida energiajärjestelmän kanssa, jotta voidaan optimaalisesti hyödyntää dynaamisesti vaihtelevaa energian hintaa. Älykäs integroitu järjestelmä kerää olosuhteista ja järjestelmän toiminnasta mittausdataa, jota hyödynnetään toiminnan monitoroinnissa ja kustannusoptimaalisessa toiminnan ohjauksessa. Käytännössä tämä merkitsee viihtyisiä sisäilmasto-olosuhteita ja optimoitua energiankäyttöä.
Rakennusten energiajoustavuuden lisääminen ja sisäilmaston parantaminen edellyttää sitä, että talotekniikkajärjestelmien tulee olla nykyistä älykkäämpiä. Nykytekniikalla lämmityksen ohjauksessa voidaan rakennusautomaation avulla ladata ja purkaa rakennuksen termistä massaa ja vastaavasti säätää huonelämpötilaa. Lisäksi voidaan ladata lämminvesivaraajaa ja sähköauton akkua halvan sähköenergian aikana.
Energiajoustavuuden on todettu myös lisäävän kiinteistön arvoa. Tämä merkitsee sitä, että kiinteistöihin investoivien kannattaa panostaa älyvalmiuden ja energiajoustavuuden parantamiseen, koska se lisää suoraan kiinteistön arvoa markkinoilla. Älykkäät ja mukautuvat järjestelmät voivat näin tuoda kilpailuetua kiinteistökehittäjille ja rakennusten omistajille.
Tulevaisuuden talotekniikkajärjestelmille on kaksi mahdollista kehityspolkua: järjestelmät ovat joko mahdollisimman yksinkertaisia ja itsesäätyviä, tai rakennuksissa hyödynnetään automaation ja data-analytiikan tarjoamat keinot täysimääräisesti. Yksinkertaiset järjestelmät ovat toimintavarmoja ja edellyttävät vähän huoltoa, mutta niiden haittapuolena on rajoitettu mahdollisuus ohjata esimerkiksi sisäilmasto-olosuhteita ja energiankäyttöä. Itsesäätyväjärjestelmän kanssa käyttäjän tulee hyväksyä sisäolosuhteissa melko suuri vaihtelu niin ulko-olosuhteiden kuin sisäisten lämpökuormien vaihdellessa. Näissä järjestelmissä tulee sallia olosuhteiden liukuminen tietyissä hyväksyttävissä rajoissa.
Älykkäät järjestelmät tarjoavat puolestaan mahdollisuuden hallita sisäilmasto-olosuhteita käyttäjän toiveiden mukaisesti ja optimoida energiankäyttöä. Älykkäät järjestelmät ovat kuitenkin monimutkaisia. Ne edellyttävät suunnittelussa laaja-alaista kokonaisuuden hallintaa ja urakoinnissa yhteensopivia järjestelmäratkaisuja.
Älytekniikalla on merkittäviä käytännön hyötyjä kiinteistö- ja rakentamisalalle, kuten rakennusten vikadiagnoosit, käyttäjien viihtyisyys ja energian käytön optimointi. Edellä mainitut asiat merkitsevät kustannussäästöä, toimintavarmoja rakennuksia ja käyttäjätyytyväisyyttä muun muassa sisäilmasto-olosuhteisiin liittyen. Nykyisin on kuitenkin vielä yleistä, että järjestelmät eivät toimi toivotulla tavalla. Jotta niistä saadaan paras mahdollinen hyöty, niiden toimivuus ja niiden tuottama datan laatu on varmistettava. Lisäksi kiinteistö- ja rakentamisalan toimijoiden on kehitettävä osaamistaan, jotta alati monimutkaistuvat automaatioratkaisut ja data-analytiikka voidaan hyödyntää täysimääräisesti. Vasta sen jälkeen, kun perusasiat ovat saatettu kuntoon on mahdollista tuoda sekä taloudellisia että kilpailukykyyn liittyviä etuja kiinteistöjen omistajille ja kehittäjille.