Koronaviruksen leviämisen torjunnasta

REHVAn ohjeessa on käyty yksityiskohtaisesti läpi tekniset ratkaisut, joita pitää välttää tai suosia. Tärkein näistä on riittävä ilmanvaihto. REHVAn ohjeista erityisesti lämmön talteenoton vuodot ja ilmanvaihdon käyttöaika saivat osakseen kritiikkiä, ja näitä korjattiinkin ohjeiden toisessa versiossa. On huomattava, että REHVAn ohjeet koskevat koko Eurooppaa, eivät pelkästään Pohjoismaita, joissa ilmanvaihto on yleensä paremmin järjestetty kuin monessa muusa maassa. Kylmä ilmasto asettaa myös omat rajoituksensa. Esim. WHO:n painovoimaisen ilmanvaihdon ohjetta, joka antaa ilmanvaihdon tavoitearvoksi sairaaloissa 12 1/h ikkunoita avaamalla, on mahdoton toteuttaa Suomessa. Onneksi sairaalailmanvaihto on Suomessa toteutettu koneellisesti. Ikkunoiden avaaminen ilmanvaihdon lisäämisessä on kuitenkin hyvä muistaa erityisesti sään lämmetessä.

REHVAn ohje perustuu yleiseen varovaisuusperiaatteeseen: jos ei ole varmaa tietoa, mutta kuitenkin epäilys, on parempi ryhtyä toimenpiteisiin kuin olla ryhtymättä. Tiedosta on edelleen pulaa. Jotain kuitenkin tiedetään: Erikokoisia pisaroita syntyy aina, kun suu avataan, ja pisarakokojakauma riippuu tilanteesta ja henkilöstä. Tartunta riippuu pisaran sisältämästä tai kantamasta elävästä virusmäärästä. Pisara pienenee haihtumalla halkaisijaltaan noin puoleen alkuperäisestä sekunnissa tai jopa nopeamminkin. Mitä enemmän ja suurempia virusta kantavia pisaroita saat, sitä todennäköisempää sairastuminen on. Suuret pisarat torjutaan pitämällä fyysistä etäisyyttä, pienet pisarat sisätiloissa ilmavaihdon ja ilmanjaon avulla. Kokonaisaltistukseen vaikuttaa suuresti myös altistumisaika, mikä onkin kiitettävästi noteerattu kieltämällä ja vähentämällä pitkäkestoisia vierailuja ja tilaisuuksia. Viruksista noin 50 % kuolee ilmassa tunnissa (Pitoisuuden puoliintumisaika on noin tunti.), eli elävä virus ehtii hyvin levitä ilmanvaihdon palautusilman mukana.

Ilmanvaihdon- ja ilmanjaon merkitys virusten leviämisessä on tiedostettu myös pohjoismaisten tutkijoiden piirissä. SCANVAC, pohjoismaisten LVI-yhdistysten liitto, julkaisi 15.4. 2020 vetoomuksen, jossa toivotaan nykyistä enemmän kiinnittämään huomiota ilman mukana kulkeutuvien virusten torjuntaan. Vetoomus on kohdistettu teollisuuden tuotekehitykseen, ilmanvaihtoa koskevien säädösten ja ohjeiden tarkistamiseen ja tutkimuksen rahoittamiseen. Vetoomus ei koske pelkästään tämän hetken koronavirusta, vaan myös tulevaisuudessa mahdollisesti leviäviä muita viruksia ja niiden torjuntaa. Vetoomus on luettavissa alkuperäisessä muodossaan englanniksi SCANVACin nettisivuilla ja suomeksi FINVACin nettisivuilla.

Julkisen terveydenhuollon kanta hengityssuojainten käyttöön on myös muuttunut. On selvää, että mikä tahansa hengityssuoja sieppaa suurimmat pisarat suojaa käyttävän hengityksestä ja vähentää samalla ilmaan leviävien virusten määrää. Pienhiukkasten (alle 5 mikrom.) erottaminen sisäänhengitysilmasta sen sijaan on kokonaan toinen juttu. Se on tuttua kaikille ilmanvaihtolaitosten suodatusta suunnitelleille. Siinä erotusasteen lisäksi ohivuodot ovat keskeisiä, niin myös hengityssuojainten kohdalla. Pienet hiukkaset eivät laskeudu, vaan kulkevat ilmavirtausten mukana ja poistuvat nopeasti ilmanvaihdon mukana tai hitaasti pintoihin kiinnittymällä.

Hengityssuojaimien käytöllä hoitotilojen ulkopuolella on varmasti myös vahva käyttäytymiseen liittyvä vaikutus. Se muistuttaa käyttäjäänsä tilanteen vakavuudesta ja voi vähentää esim. viruksen siirtymistä omista käsistä hengitysteihin. Julkisuudessa esitetty ”hengityssuojainten käytön synnyttämä katteeton turvallisuuden tunne” lienee turha pelko.

Virus leviää myös pintojen kautta. Avoimiin kysymyksiin, kuten millaisilta pinnoilta ja kuinka kauan virus leviää haitallisena, toivoisi THL:n tai jonkun muun tahon ottavan kantaa. Objektiivista, asiallista tietoa kaivataan. Ihmiset eivät ole niin yksinkertaisia kuin julkisuuteen tulevat asiantuntijat tuntuvat luulevan.

Kansainvälinen ryhmä tieteentekijöitä laati pääsiäisen aikana yksityiskohtaisen tieteellisen artikkelin viruksen torjuntatekniikasta. Artikkelissa nousee edellä käsiteltyjen lisäksi esiin kaksi torjuntakeinoa, joista Suomessa ei ole vielä julkisuudessa puhuttu: Paikallisilla tehokkailla huoneilman puhdistimilla voidaan erikoistapauksissa vähentää yksittäisen huoneen ilman viruspitoisuutta, ja ultraviolettisäteilyä voidaan käyttää viruksen tuhoamiseen. Eristäminen ja ilmanvaihto ovat kuitenkin oleellisesti yksinkertaisempia ja kustannustehokkaampia keinoja viruksen tuhoamiseen.

Vastaa