COVID-19 – Usein esitettyjä kysymyksiä ja vastauksia

REHVAn COVID-19 torjuntaoppaan ensimmäisen version julkaisemisesta (17.3.2020) lähtien REHVA on saanut useita kysymyksiä ja selvennyspyyntöjä teollisuudelta, yliopistoilta ja muilta asiantuntijoilta. Oppaan kirjoittajat ovat pyrkineet vastaamaan kysymyksiin, ja ovat lisänneet ”kysymykset ja vastaukset” -osion REHVA verkkosivulle. Sitä päivitetään jatkuvasti.

Tämä on Olli Seppäsen tekemä käännös REHVAn sivuilla julkaistuista kysymyksistä ja vastauksista (26.5.2020). Seppänen on ollut mukana REHVAn työryhmässä, jossa ohjeita on laadittu.

Mihin varotoimenpiteisiin pitäisi ryhtyä suodattimia vaihdettaessa tai tuloilmalaitteita puhdistettaessa? Onko huoltohenkilöstö vaarassa tällaisia töitä tehdessään?

Yleisesti ottaen on viisasta olettaa, että suodattimissa on aktiivisia mikrobiologisia aineksia. Tällä hetkellä ei tiedetä, aiheuttaako tämä virusten merkittävää tartuntariskiä, mutta ennalta varautumisen periaatteen mukaisesti tämä tulisi huomioida. Tämä on erityisen tärkeää kaikissa rakennuksissa (mukaan lukien asuinrakennukset), joissa on todettuja tartuntatauteja, mukaan lukien COVID-19. Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmä tulisi kytkeä pois päältä suodattimia vaihdettaessa. Kaikkiin tarvittaviin suojatoimenpiteisiin tulisi ryhtyä, kuten käsineiden sekä FFP3-tason hengityssuojainten käyttämiseen, jos saatavissa, työn suorittamiseen ulkona, jos mahdollista, ja suodattimien hävittämiseen suljetuissa pusseissa.

Suositteletteko ilmakanavien (erityisesti poistokanavien) puhdistamista (desinfioimista) pandemian jälkeen?

Suosituksemme mukaan tämä ei ole välttämätöntä, koska virukset pysyvät elinkelpoisina enintään 2–3 päivää muovin ja ruostumattoman teräksen pinnalla. Kanavistossa tämä aika on todennäköisesti vielä lyhyempi, koska ilmavirrassa virukset pysyvät elinkelpoisina vain 3 tuntia.

Voiko puhallinkonvektoreiden korkea lämpötila poistaa viruksia? REHVAn oppaassa mainitaan, että yli 30 °C:n lämpötila vaikuttaa virukseen. Puhallinkonvektorissa on helposti yli 40 °C lämpötiloja. Voiko tämä olla tapa poistaa tai vähentää virusten määrää rakennuksen sisäilmassa? Olisiko suositeltavaa maksimoida puhallinkonvektorin lämmityspiirin lämpötila?

Viruksen inaktivoimiseksi tarvitaan yli 37 °C lämpötila yhden päivän ajaksi tai puoleksi tunniksi yli 56 °C lämpötila. Kun otetaan huomioon 3 – 4 °C:n turvamarginaali, olisi suositeltavaa käyttää vähintään 40 °C lämpötilaa yhden päivän ajan tai 60 °C lämpötilaa yhden tunnin ajan. Nämä lämpötilat voidaan saavuttaa pääasiassa lämmityspattereissa, ei suodattimissa, joissa lämpötila on alempi. Siksi suodattimen vaihtoa voidaan harkita, jos tällainen lämmitystoimenpide toteutetaan.

Suositteletteko UV-järjestelmien tai ionisaatioyksiköiden asentamista olemassa oleviin ilmankäsittelykoneisiin, erityisesti, koska ne eivät lisää painehäviöitä?

UV-järjestelmät, ionisaatioyksiköt jne. ovat merkityksellisempiä terveydenhuollon tiloissa. REHVA-ohjeistus kohdistuu julkisiin rakennuksiin ja työpaikkarakennuksiin (muihin kuin asuinrakennuksiin), ja tällaisissa rakennuksissa ulkoilma EI ole tuloilman pilaantumisen lähde. Siksi ulkoilman UV-käsittely ilmankäsittelykoneissa ei ole välttämätöntä. Tästä syystä emme suosittele UV-järjestelmiä.

Pitäisikö minun keskeyttää palopeltien huolto? Useat tahot ovat ilmaisseet huolensa palopeltien huoltamisesta pandemian aikana. Uskotteko, että meidän tulisi keskeyttää tämäntyyppiset huoltotoimet COVID-19 epidemian aikana?

LVI-huoltohenkilöstö voi olla vaarassa, jos suodattimia (erityisesti poistoilmasuodattimia) ei vaihdeta tavanomaisten turvallisuusohjeiden mukaisesti. Ollaksesi turvallisella puolella, on syytä varautua siihen, että suodattimissa on aktiivista mikrobiologista materiaalia, mahdollisesti myös eläviä viruksia. Varotoimenpiteet ovat erityisen tärkeitä rakennuksissa, joissa on ollut tartuntatapauksia. Suodattimet on vaihdettava niin, että järjestelmä on kytketty pois päältä. Käsineitä ja hengityssuojaimia tulee käyttää ja suodattimet tulee hävittää suljetuissa pusseissa. On mahdollista, että joitain viruspartikkeleita löytyy myös poistokanavissa. Siksi vastaavaa suojautumista voitaisiin suositella myös palopeltejä huollettaessa.

Voivatko viruspartikkelit päästä ilmanvaihtojärjestelmään pyörivän lämmöntalteenottolaitteen ja etenkin sen kennorakenteen välityksellä, samalla tavalla kuin kosteus siirtyy poistoilmasta tuloilmaan?

Pyörivässä lämmöntalteenottolaitteessa epäpuhtauksien siirtyminen koskee pääasiassa kaasumaisia epäpuhtauksia, esimerkiksi tupakansavua ja muita hajuja. Oikein toimiessaan puhdistussektorilla varustetut pyörivät lämmöntalteenottolaitteet eivät käytännössä siirrä hiukkasia – tämä koskee myös viruspartikkeleita. Vanhempien laitteiden suurin huolenaihe on ilmavuodot poistopuolelta tuloilmapuolelle. Vuotojen suuruus riippuu paine-erosta ja tiivisteiden kunnosta. Jos puhaltimet aiheuttavat tuloilmaa suuremman paineen poistoilmapuolelle, niin ilmavuoto voi nousta muutamasta prosentista jopa 15%: iin. Paine-erot voidaan tarvittaessa korjata säätöpelleillä tai muilla järjestelyillä. Koska vuoto ei riipu lämmönsiirtimen pyörimisnopeudesta, roottorien pysäyttämistä ei tarvita. Joka tapauksessa vanhojen laitteiden toiminnan tarkastamista voidaan suositella.

Voidaanko ruokakaupoissa käyttää 100 % ulkoilmaa, lisäämättä liiaksi sisäilman kosteutta? Mikäli ruokakaupoissa (supermarketit) siirrytään 100 %:sti ulkoilman käyttöön (ei lainkaan palautusilmaa), lämmitys- ja jäähdytyslaitos pyrkii säilyttämään lämpötilan myymäläalueella. Tämä johtaa sisäilman kosteuden nousuun, mikä vaikuttaa edelleen myymälän elintarvikekaappien- ja hyllyjen kylmälaitteiden jäähdytyslaitteiden suorituskykyyn, ja edelleen elintarvikkeiden lämpötilaan, joka saattaa nousta hyväksyttyjen rajojen yli. Pitäisikö tästä syystä sallia palautusilman käyttö elintarvikemyymälöissä, jotta elintarvikkeiden lämpötila ei nousisi liian korkeaksi kylmälaitteiden jäähdytysvaikutuksen pienenemisen takia (olettaen ettei erillisiä ilman kuivaimia ole)?

Yleisesti ottaen sisäilman kosteutta Euroopan ilmasto-olosuhteissa voidaan hallita ilman erityisiä ilman kuivaimia, myös 100 %:n ulkoilmajärjestelmissä. Ilmastoissa, jotka eivät ole lämpimiä ja kosteita, ilmankäsittelylaitteiden jäähdytyspattereiden tehon tulisi olla riittävä kosteuden poistamiseen myös 100 %:n ulkoilmakäytössä (riippuen jäähdytysnesteen lämpötilatasosta ja pattereiden koosta). Jos ilmankäsittelylaite pystyy säätämään myymälän lämpötilaa, suhteellisen kosteuden ei pitäisi muuttua merkittävästi. Jos pandemia jatkuu kesällä korkeiden lämpötilojen aikana, on mahdollista, että joitain kansallisia ohjeita annetaan ilmanvaihtojärjestelmien käytöstä. Jos viranomaiset eivät suoraan kiellä palautusilman käyttöä, niin vaihtoehto olisi suodatuksen parantaminen, joko asentamalla parempia suodattimia tai UV-laitteita. UVGI-järjestelmät tehoavat kaikkiin bakteereihin ja viruksiin, mutta ne tulee suunnitella ja asentaa hyvin toimiakseen tehokkaasti.

Onko suositeltavia varotoimenpiteitä, joihin tulisi ryhtyä ilmakanavia puhdistettaessa?

Ilmakanavia puhdistettaessa, sekä orgaanisen että epäorgaanisen pölyn pitoisuus voi olla erittäin korkea. Alipaineistusta käytetään yleisesti tarvittavan alipaineen sekä ilman liikkeen ja nopeuden synnyttämiseen puhdistettavassa kanavaosassa, pöly kerätään alipaineistuslaitteen suodatinyksikköön. Nämä yksiköt ovat tyypillisesti varustettu HEPA-suodattimilla, joita tarvitaan myös mahdollisten viruspartikkelien sieppaamiseen. Siksi ilmakanavien puhdistuslaitteet ja -standardit ovat riittävät myös pandemian aikana. Yksityiskohtaiset tiedot kanavien puhdistustöiden suunnittelusta ja toteutuksesta löytyvät REHVAn oppaasta nro 8. COVID-19 epidemian aikana siivoushenkilöstön suojaamistarpeesta on myös huolehdittava. Katso myös ensimmäisen kysymyksen vastausta.

Miten suuria ilmanvaihtomääriä suosittelette erilaisille työpaikoille, kuten toimistoihin, kauppoihin, tehtaisiin jne.

Itse asiassa ei vielä ole varmaa tietoa siitä, että ilmanvaihdon määrä vähentäisi tartuntariskiä turvallisesti, mutta ainakin olemassa olevia normeja tulisi noudattaa. Nykyiset standardit (CEN standardi EN 16798-1 Cat, OS huomautus) johtavat noin 10 dm³/s henkilöä kohti ilmanvaihtoon muissa kuin asuinrakennuksissa, mikä vastaa vähintään 2 ilmanvaihtoa tunnissa. Toisaalta tiedämme, että mikäli ilmanvaihto on liian pieni, infektiot lisääntyvät. Muutama tutkimus, joissa on tutkittu niin kutsuttuja viruslinkotapahtumia, on osoittanut todistetusti tartuntojen liittyneen erittäin alhaiseen ilmanvaihtoon, noin 1 dm³/s per henkilö (kyseessä oli ravintola Kiinassa, OS huomautus). Tutkijat spekuloivat tällä hetkellä, riittääkö 10 dm³/s henkilöä kohden vai pitäisikö ilmanvaihdon olla esimerkiksi 20 – 25 dm³/s henkilöä kohden – vastausta tähän ei ole tällä hetkellä (Covid-19 aikana) saatavissa.

Kuinka ilmanvaihdon suuruus liittyy henkilökuormitukseen? Oletettavasti ruuhkaisissa paikoissa tarvitaan suurempi ilmanvaihto?

Ilmanvaihdon tarve annetaan usein henkilöä kohti ulkoilmaa, jolloin ilmanvaihdon suuruus riippuu suoraan tilan henkilömäärästä. Jos avotoimistossa ilmanvaihto on 2 dm³/s,m² lattiapinta-alaa, suurella käyttöasteella (5 m²/henkilö) ilmanvaihto on 2 × 5 = 10 dm³/s per henkilö, pienemällä henkilökuormituksella (10 m²/henkilö) ilmanvaihto kaksinkertaistuisi 2 × 10 = 20 dm³/s henkilöä kohti. Ilmanvaihdon suuruus henkilöä kohden on tärkeä. Sitä voidaan siis kasvattaa myös alentamalla henkilötiheyttä.

Löytyykö hiilidioksidipitoisuudelle suositeltua enimmäistasoa?

CO₂-pitoisuus on ilmanvaihdon suuruuden indikaattori. Ilmamäärä 10 dm³/s henkilöä kohti, jota nykyiset standardit suosittelevat (CEN standardi EN 16798-1 Cat I, OS huomautus), vastaa 950 ppm CO₂-pitoisuutta (mukaan lukien 400 ppm CO₂-pitoisuus ulkona). Tämä pätee jatkuvuustilassa (pitkään samassa käytössä ollut tila), joten 800 ppm:tä pidetään usein hyvän ilmanvaihdon ja sisäilman laadun indikaattorina. Mutta samaan tapaan kuin edellä, COVID-19 epidemian ja CO₂-pitoisuuden välisestä yhteydestä ei ole tietoa.

Mikä on suositeltava suhteellinen kosteustaso työpaikoilla?

REHVAn oppaassa kuvataan, kuinka suhteellinen kosteus ja lämpötila vaikuttavat viruksen leviämiseen sisätiloissa. Tiedetään, että SARS-CoV-2-viruksella on erittäin korkea stabiilisuus (elinkyky) 65 %:n suhteellisessa kosteudessa ja tyypillisessä sisälämpötilassa 21 – 23 °C. Siksi kostutuksella ei ole vaikutusta käytännössä eikä sitä suositella.

Mitä muuta voidaan tehdä rakennusten turvallisuuden lisäämiseksi COVID-19 epidemian aikana?

Hyvän ilmanvaihdon lisäksi on havaittu, että ilmavirtaus henkilöstä toiseen voi aiheuttaa tartunnan. Siksi hyvä ilmanjako, ts. tasaisen ilmanvaihto ja pieni ilman liikenopeus huoneen kaikissa pisteissä, on tärkeää.

Olisiko ilmanvaihdon suurentamisesta hyötyä?

Ehdottomasti, ulkoilman ilmanvaihdon suuruus henkilöä kohden on tärkeä.

Onko turvallista jatkaa ilmanvaihdon lämmön talteenottoa lämmönvaihtimilla?

Oikein suunniteltu ja huollettu lämmöntalteenottolaite on turvallinen ratkaisu. Itse asiassa lämmöntalteenotto mahdollistaa sen, että palautusilmaa ei käytetä, ja siksi se on suositeltavaa.

Onko turvallista kierrättää ilmaa suodatuksen jälkeen?

Ilman kierrätystä (palautusilman käyttämistä) ei yleensä suositella, koska se levittää epäpuhtauksia kaikkiin rakennuksen tiloihin. Tyypillisillä suodattimilla on alhainen erotusaste pienillä hiukkasilla, joissa voi olla viruksia.

Voiko suodatin todella poistaa viruspartikkelit?

Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmissä yleisesti käytetyt ulkoilmasuodattimet eivät ole tehokkaita viruspartikkeleiden suhteen (eikä niiden tarvitsekaan olla, koska ulkoilma ei ole virusten lähde). Viruspartikkelien suodattamiseen tarvitaan erittäin tehokkaita HEPA-suodattimia. Tällaisia suodattimia käytetään puhdastiloissa ja myös joissain huonekohtaisissa ilmanpuhdistajissa, mutta ei tavallisissa ilmanvaihtojärjestelmissä.

Ilman suhteellinen kosteus laskee lämpötilan noustessa, joten olisiko lämpötilan alentamisesta hyötyä?

Tämä on hyvä neuvo kylmässä ilmastossa talvella. Jos epidemian puhkeaminen tapahtuu talvella, lämpötilan alentaminen on hyödyllistä, koska hengitysteiden limakalvot ovat herkempiä infektioille erittäin alhaisessa suhteellisessa kosteudessa (10 – 20 %). Lämpötilan alentamisesta ei ole kuitenkaan hyötyä keväällä.

Kaikissa rakennuksissa on alueita, joita on vaikea tuulettaa, joten onko olemassa muita tapoja puhdistaa ja desinfioida niihin menevä ilma (tuloilma)?

Siivous ja desinfiointi on olennaista, mutta tartunnan saanut henkilö saastuttaa ilman – ei ole muita tapoja kuin tuulettaa tai käyttää huoneilmanpuhdistinta.