Uutta koronasta

Vaikka Suomessa koronavirusepidemia on hyytymässä, on se edelleen voimissaan monessa muussa maassa, eikä loppumisesta ole tietoa. Merkittävä askel viruksen leviämisen torjunnassa oli WHO:n heinäkuun alussa muuttunut kanta, jossa todettiin viruksen leviävän myös ilmateitse pienten ilmassa leijuvien hiukkasten mukana. Aikaisemmin WHO on keskittynyt vain pisaratartuntojen ja kosketustartuntojen torjuntaan. Syynä WHO:n kannan muutokseen oli laajan kansainvälisen tutkijaryhmän tieteellisessä lehdessä, Clinical Infectious Diseases, julkaisema artikkeli ”It is Time to Address Airborne Transmission of COVID-19”. Artikkelia referoitiin laajalti 5.7 alkaneella viikolla, New York Times, The Washingon Post ja La Guardian lehtiä myöten. Artikkelin kirjoittajina oli 36 kansainvälisen tutkijan ydinryhmä, jossa olin mukana. Kaikkiaan sen luki ja hyväksyi julkaistavaksi 239 tukijaa 32 maasta. Suomesta mm. Ulla Haverinen-Shaughnessy, Jouni J.K. Jaakola, Matti Jantunen, Markku Kulmala, Tiina Reponen, Ilona Riipinen ja Annele Virtanen. Artikkelin julkaisuun johtanut työ tehtiin australialaisen professori Lidia Morawskan johdolla. Sama ryhmä lähestyi myös WHO:ta toistamiseen kirjelmällä, jossa toivottiin WHO:n ottavan ohjeistuksessaan enemmän huomioon myös ilmaperäisen viruksen torjunta. Ryhmän ensimmäinen kontakti WHO:n kanssa oli jo noin 4 kuukautta sitten. Silloin ajatus viruksen ilmavälitteisestä leviämisestä torjuttiin. Ryhmä jatkoi kuitenkin, WHO:n ensimmäisestä kannasta huolimatta, toimintaansa ja julkaisi mm. edellä mainitun artikkelin, joka muutti myös WHO:n käsityksen ilmavälitteisen viruksen leviämisestä (WHO:n päivitetty ohje).

Edellä kuvattu on todella merkittävä tieteen saavutus, jolla vaikutettiin merkittävällä tavalla kansainväliseen terveys- ja tuvallisuuspolitiikkaan. Monet maat ovat koronaoheistuksessaan ottaneet jo huomioon ilmaperäisen tartunnan mahdollisuuden.

REHVA, ASHRAE ja monet muut rakennusalan järjestöt ovat kuitenkin ryhtyneet toimenpiteisiin virustartuntojen ilmavälitteisen leviämisen vähentämiseksi jo aikaisemmin. REHVA on julkaisut koronaviruksen torjuntaa koskevan ohjeen jo maaliskuussa 2020 ja täydentänyt sitä 3.4.2020. Ohjeen tiivistelmä on julkaistu FINVACin verkkosivuilla.

REHVAn työ ei kuitenkaan loppunut yleisen ohjeistuksen julkaisuun, vaan se jatkuu. Valmiiksi on saatu jo puhallinkonvektoreita koskeva ohjeistus sekä ilmanvaihdon lämmön talteenoton lämmönsiirtimien vuotoja koskeva ohje. Teknillisten ohjeiden lisäksi REHVA on laatinut myös koulujen käyttäjille tarkoitetut ohjeet. Nämä kaikki löytyvät REHVA verkkosivuilta. REHVA julkaisi myös 9.7. tiedotteen edellä kuvatusta toiminnasta, kansainvälisen kannan ja politiikan muuttumisesta ilman mukana leviävistä viruksista.

REHVAn työ jatkuu edelleen, lähes valmiit ovat mm. sairaaloiden potilashuoneita koskevat ohjeet. Lisäksi valmisteilla on mm. opas UV-säteilyn käytöstä virusten torjunnassa. Suunnitteluoppaiden lisäksi viime silausta vailla on laskentamalli, jolla voidaan arvioida sairastumisen riskiä erilaisissa tilanteissa ilmanvaihdosta, huoneen tilavuudesta, aktiviteetista ja virusta levittävien määrästä riippuen.

Viruspitoisuus huoneilmassa, jossa on infektoitunut henkilö, on sitä suurempi mitä lähempänä viruslähdettä ollaan. Pitoisuus laskee etäisyyden myötä huoneen taustapitoisuuteen, joka on sitä suurempi mitä pienempi ilmanvaihto on. Lähipitoisuus alenee taustapitoisuuteen 1-2 m matkalla. Viranomaisten määrittelemä turvaetäisyys vaihtelee maittain, meillä 1,5 m, mutta mm. britit ovat päätyneet suosittelemaan 2 m turvaetäisyyttä. Jos turvaetäisyyden pitäminen on mahdotonta, on otettava käyttöön myös muita turvatoimia, kuten hengityssuojaimia.

Korona-viruksen torjumiseksi tehty työ soveltuu myös muiden hengitystieinfektioiden torjuntaan. Syksyn koittaessa on hyvä pitää edelleen mielessä käsihygienian lisäksi: vältä tungosta, vältä tiloja, joissa ilma ei vaihdu (erityisesti, jos tiloissa lauletaan tai huudetaan), vältä myös pitkäkestoisia face-to-face keskusteluja.