REHVA COVID-19 guidance document (17.11.2020)

REHVA on täydentänyt Covid-19 opastaan

REHVAn Covid-työryhmä on jatkanut työtään Covid-19 oppaan kehittämisessä. Oppaassa on otettu huomioon jäseniltä tulleet kommentit. FINVACin kommenttien perusteella on muutettu mm. yöaikaisen ilmanvaihdon käyttösuositusta, ei enää jatkuvaa käyttöä, vaan käynnistys 2 tuntia ennen tilan käyttöönottoa. Keskeinen lisäys oppaassa on viruksen ilmavälitteisestä leviämisestä aiheutuvan tartuntariskin arviointi, ilmanvaihdosta, huonetilavuudesta ja henkilömäärästä riippuvana. Uusittu ja täydennetty neljäs versio oppaasta (REHVA COVID-19 Guidance 4.0) sisältää seuraavia uusia osia

  • kehitetyn riskinarviointimalli laskentatuloksia on esitetty havainnollisina käyrästöinä
  • riskin arviointi on yhdistetty myös CO2-pitoisuuteen
  • uutena mukana on myös pyörivien lämmöntalteenottolaiteiden vuotojen tarkastelun periaatteet
  • lyhyt yhteenveto potilashuoneiden ilmanvaihdosta
  • opas koulujen ilmanvaihdon ja tuuletuksen käytöstä Covid-19 taudin torjunnassa.

REHVAn työryhmä jatkaa edelleen Covid-19 taudin teknisten torjuntaohjeiden ja muiden työkalujen kehittämistä, valmisteilla on mm. UV-säteilyn käyttöön liittyvää opastusta viruksen torjunnassa sekä laskentatyökaluja riskin arvioimiseksi yhdessä (yksivyöhykemalli) tai useammassa tilassa (monivyöhykemalli).
Uusitun oppaan löydät REHVAn nettisivuilta.

Kannattaa tutustua!

Versio 3 ohjeesta löytyy suomeksi käännettynä, voit ladata sen tästä.

Soveltuminen Suomen oloihin

REHVA on Eurooppalaisten LVI-alan yhdistysten kattojärjestö, joka mm. julkaisee erilaisia ohjeita sovellettavaksi REHVAn jäsenmaissa. Ohjeet tehdään parhaalla mahdollisella asiantuntemuksella, ottaen huomioon eri maiden näkökohdat. Tämän monitahoisuuden takia asioiden painotus suomalaisten kannalta saattaa tuntua oudolta.
Täsmennämme tässä eräitä REHVAn ohjeessa esitettyjä taustatietoja ja näkökohtia Suomeen soveltamisen kannalta.

  1. Ohje antaa Ilmanvaihdon käytöstä yöaikana vaihtoehtoja palvelurakennuksille, jotka eivät ole jatkuvassa käytössä. Näkemyksemme on, että ilmanvaihtoa ei käytetä yöaikana, vaan kaksi tuntia ennen käytön alkamista ja kaksi tuntia käytön jälkeen.
  2. WC-poistoja ei käytetä, kun rakennus ei ole käytössä.
  3. Ilmanvaihtoa käytetään maksimiteholla pandemian aikana. Ilmanvaihto kasvaa automaattisesti henkeä kohden, kun tilan henkilökuormitusta pienennetään suojaetäisyyksien suurentamiseksi, jolloin esim. 50 % henkilömäärän lasku merkitsee käytännössä ilmanvaihdon kaksinkertaistumista henkeä kohden. Suomessa tulisi erityisesti varmistaa, että ilmanvaihto toimii ylipäätään niin kuin on suunniteltu.
  4. Hiilidioksidipitoisuutta voidaan käyttää ilmanvaihdon suuruuden indikaattorina. Jos hiilidioksidipitoisuus on yli 950 ppm (SIY luokka 2) on tarpeen lisätä ilmanvaihtoa tai pienentää henkilökuormitusta. On huomattava, että hiilidioksidipitoisuus muuttuu dynaamisesti henkilömäärän mukaan ja mittaushetkellä pitoisuuden tulisi olla tasaantunut. Lisäksi on huomattava, että pitoisuus laskee huonetilassa hitaasti, jolloin CO2- ohjattu ilmanvaihto on tehostustilassa, vaikka tilassa olevien henkilöiden määrä olisi jo pienentynyt. Tämä nopeuttaa tilan huutelua käytön jälkeen.
  5. REHVAn ohjeessa kiinnitetään huomiota pyörivien lämmönsiirtimien vuotoihin. Suomessa on käytäntö ollut jo pitkään, että paine on tuloilma puolessa suurempi kuin poistoilmassa, jolloin vuodoista ei ilman laadun kannalta ole haittaa.
  6. Suutin- ja puhallinkonvektoreita koskevat osuudet eivät sovellu Suomeen, koska Suomessa on aina, jäähdytys- ja lämmitystavasta riippumatta ilmanvaihto.
  7. Tässä REHVAn ohjeessa on laaja, uusi kappale koronaviruksen aiheuttamasta sairastumisriskistä, ilmanvaihdosta ja henkilökuormituksesta riippuvana. Kappaleessa esitetty malli kokoaa yhteen tekijät, jotka vaikuttavat sairastumisriskin arviointiin. Tämän ns. Wells-Rileyn mallin perusteet ovat kymmeniä vuosia vanhat. Mallia voidaan käyttää erilaisen tilanteiden vertailuun stationaaritilassa, mutta ei kuitenkaan absoluuttisen riskin arviointiin. Mallin epävarmin lähtötieto koskee taudinaiheuttajien määrän arviointia (quanta/h). Ajasta riippuvia ihmisten kohtaamisia ja niiden vaikusta pandemiaan, mallilla ei voida arvioida.
  8. REHVAn opas esittää myös UV-säteilyn käytön perusteita mikrobien torjunnassa. Se ei esitä kuitenkaan mitoitusperusteita tai käyttösuosituksia. UV-säteilyn vaikutukset riippuvat säteilyn aallon pituudesta ja mikrobilajista sekä säteilyn intensiteetistä ja säteilytysajasta. UV-säteilyn vaikutuksesta Sars CoV-2 virukseen ei ole kuitenkaan dokumentoitua tietoa. UV-säteilyä tuotettaessa voi syntyä myös otsonia, joka on haitallista terveydelle. UV-säteily on vaarallista myös silmille. Tämä tulee ottaa huomioon laitteen valinnassa ja käytössä.
  9. Uuteen oppaaseen on otettu mukaan myös koulujen käyttö- ja opetushenkilökunnalle
    tarkoitettu ohje. Sen pohjana on ollut hollantilainen ohje. Suomessakin sen noudattamisesta olisi hyötyä.

(Viimeksi päivitetty 26.11.2020)