Huonetilojen sisäilmastolle ja niiden suunnittelulle asetetut nykyiset vaatimukset perustuvat keskivertohenkilöön. Jokaiselle tilassa olevalle ei ole mahdollista tarjota optimaalista ympäristöä, koska ihmisten mieltymykset vaihtelevat suuresti. Yksilön mieltymykset voivat vielä muuttua päivän aikana heidän aktiviteettiensa mukaan. Olemassa olevissa rakennuksissa tehdyt kyselytutkimukset osoittavat, että tyypillisesti liikerakennuksissa koettu sisäilmasto on huono. Lämpöviihtyvyyteen ja ilmanlaatuun tyytymättömien prosenttiosuus on usein yli 30 % rakennuksissa, jotka on suunniteltu täyttämään standardin A-luokan sisäilmastolle asetetut tavoitteet, joissa tyytymättömien osuus tulisi olla alle 5 % lämpöympäristön ja 10 % ilmanlaadun osalta. Syitä tähän on lukuisia ja eräs merkittävin syy on puutteellinen toiminnanvarmistaminen, eli järjestelmät eivät ole viritetty toimimaan suunnitellulla tavalla.
Sisäilmaston ohella meidän on optimoitava energiankäyttö. Energiatehokkaat rakennukset ovat olennaisia ympäristön kestävyyden edistämiseksi, käyttökustannusten vähentämiseksi sekä terveyden ja mukavuuden parantamiseksi. Energiatehokkaat ja nollapäästöiset rakennukset ovat keskeisiä taloudellisten, ympäristöllisten ja sosiaalisten haasteiden ratkaisemiseksi nopeasti muuttuvassa maailmassa. Hypoteesi, että hyvän sisäilman laadun saavuttaminen on haastavaa energiatehokkaissa rakennuksissa, johtuu usein tietyistä väärinkäsityksistä ja varhaisista kokemuksista energiatehokkuudesta. Nykyaikaiset talotekniikkaratkaisut yhdistävät tarkoituksen mukaisesti energiatehokkuuden erinomaiseen sisäilman laatuun.
Viimeaikainen teknologinen kehitys tarjoaa teknisiä ratkaisuja, jotka mahdollistavat sisäilman laadun ylläpitämisen energiatehokkaalla tavalla. Uudet lämmitys-, jäähdytys- ja ilmanvaihtoratkaisut mahdollistavat paikallisen, yksilöllisesti säädettävän optimaalisen ympäristön tarjoamisen jokaiselle henkilölle. Esimerkiksi tehokkaat ilmanjakotavat ja tarpeenmukaiset ilmanvaihtojärjestelmät ovat suunniteltu tarjoamaan terveellisen sisäilman laadun ja lämpömukavuuden samanaikaisesti.
Uudet mittaus-, mallinnus- ja monitorointiratkaisut voivat parantaa merkittävästi rakennusten suorituskykyä. Viimeaikaiset edistysaskeleet langattomissa anturiverkoissa, pilvipalveluissa ja data-analytiikassa tarjoavat uusia mahdollisuuksia parantaa järjestelmien ohjausta ja automaation toimintoja. Anturiteknologioiden kehitys mahdollistaa tänä päivänä henkilöiden fysiologian perusteella olosuhteiden säädön. Lisäksi käyttäjäpalautetta voidaan käyttää paikallisten olosuhteiden säädössä. Älykkäiden automaatiojärjestelmien käyttö auttaa optimoimaan energiankulutusta ja ylläpitämään mukavuutta. Anturit ja ohjauslaitteet voivat säätää rakennuksen teknisiä järjestelmiä reaaliaikaisten käyttö- ja ympäristöolosuhteiden mukaan.
Terveelliset ja kestävät rakennukset vaativatkin monitieteistä, edistynyttä tutkimusta, joka kattaa automaation ja rakennusteknologioiden lisäksi myös mittauslaiteteknologiat (mukaan lukien luotettavuus- ja laatunäkökohdat), laskennalliset menetelmät ja koneoppimisen rakennusautomaatiolaitteet sekä terveyden ja mukavuuden optimoinnin. Toiminnanvarmennus ja yksilöllinen säätömahdollisuus ovat keinoja, joilla voidaan taata käyttäjätyytyväisyys kaikille ja jopa päästä siihen, että kaikki ovat tyytyväisiä sisäilmastoon.