Energiadirektiivi edellyttää tulevaisuudessa päästöttömiä rakennuksia. Lähtökohtana on energiankulutuksen vähentäminen energiatehokkuus etusijalle -periaatteen mukaisesti. Samalla komissio edellyttää energiadirektiivin toteutuksessa, että muut kuin asuinrakennukset varustetaan sisäilman laadun seurantaan ja sääntelyyn tarkoitetuilla mittaus- ja valvontalaitteilla. Käytännössä tämä on mahdollista tehdä tarpeenmukaisella ilmanvaihdolla ja sen automaatiojärjestelmällä.
Monimutkaiset talotekniikkajärjestelmät edellyttävät erityisosaamista suunnittelussa, urakoinnissa ja edelleen käyttövaiheessa. Monimutkaisten järjestelmien optimaalinen toiminta vaatii lisäksi eri osajärjestelmien yhteistoiminnan varmistamisen. Tällä hetkellä on puutteita koulutuksessa, sekä sen lisäksi puuttuu ohjeistusta monimutkaisempien järjestelmien suunnittelusta ja ennen kaikkea jatkuva-aikaisesta toiminnanvarmistamisesta, jotka vaikeuttavat hyvin toimivien järjestelmien aikaansaamista.
Ilmanvaihdon energiankulutusta voidaan vähentää jopa 50 %, kun ilmanvaihtoa ohjataan tarpeenmukaisesti. Useissa yhteyksissä on kuitenkin todettu, että tarpeenmukaiset ilmanvaihtojärjestelmät eivät toimi optimaalisella tavalla. Tällöin potentiaalinen energiansäästö jää saavuttamatta ja myös mahdollisesti sisäilmasto-olosuhteet eivät ole tavoitteiden mukaiset.
Ilmanvaihdon ongelmat eivät ole uusi asia, kun monimutkaiset järjestelmät edellyttävät erityisosaamista eri hankkeen vaiheissa. Ilmastointipalkkijärjestelmät yleistyvät 90-luvulla, kun todettiin, että veden säätäminen on yksinkertaisempaa kuin ilmavirtojen säätäminen. Laitetekniikassa on päästy vähän eteenpäin, mutta edelleen tekniikassa on vähän samoja haasteita kuin 30 vuotta sitten. Tuotekehitystä tarvitaan edelleen erityisesti ilmavirtauksen mittaamiseen liittyen.
Kuitenkin suurin haaste on toteutusprosessissa. Ratkaisumallina ongelmien hallintaan on toiminnanvarmistaminen. Yleisesti varmistaminen ymmärretään koskevan pelkästään vastaanottovaihetta. Kuitenkin järjestelmien toiminnanvarmistaminen tulisi alkaa jo suunnitteluvaiheesta ja kattaa koko elinkaaren.
Sisäilmastoluokitusta on jo usean vuosikymmenen ajan käytetty suunnittelussa. Olemassa olevien rakennusten sisäilmaston seurantaan tarvitaan myös vastaava prosessi. Sisäilmasto-olosuhteiden pysyvyyden osalta tulee varmentaa ainakin huoneilman lämpötila, hiilidioksidipitoisuus ja vyöhykkeiden painesuhteet. Tällä tavoin voidaan ehkäistä useimpien sisäilmaongelmien syntyminen jo ennakolta ja samalla toteuttaa energiadirektiivin vaatimus.
Lisäksi on hyvä muistaa, että sisäilmaston taloudellinen merkitys on varsin suuri niin ihmisten tuottavuuden kuin terveyden kannalta. Heikennykset sisäilmastossa voivat aiheuttaa moninkertaiset kustannukset kiinteistön energiakulutukseen. Kannattaa miettiä sitä, mistä kannattaa säästää ja muistaa, että rakennukset on viime kädessä tehty ihmisiä varten.