SCANVAC: Vetoomus toimenpiteistä ilmavälitteisten tartuntatautien leviämisen torjumiseksi

Julkaistu 2020-04-11
Käännös 2020-04-12/OS

 

COVID-19 pandemialla on ollut maailman laajuiset vaikutukset. Rajoja ja työpaikkoja on suljettu, kokonaisia valtioita on suljettu tartuntojen leviämisen hidastamiseksi. Käsien pesua ja riittävän etäisyyden pitämistä ihmisten välillä pidetään tärkeimpinä keinoina COVID-19 leviämisen hillitsemiseksi väestössä olettaen samalla, että leviäminen tapahtuu pääasiassa pisaroiden välityksellä.

Kuitenkaan, tieteellisesti ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että tartunta tapahtuu ilmassa liikkuvien, viruksia kantavien, pienhiukkasten välityksellä, erityisesti rakennetussa ympäristössä. Tämä ilmavälitteinen tartuntareitti on raportoitu tieteellisesti mm. SARSin, influenssan ja tuhkarokon osalta. Ilmavälitteisen tartunan mahdollisuutta tukee tuorein aerosolitutkimus ja mallinnus, mutta sen merkitystä COVID-19 leviämisessä ei ole vielä tiedostettu. Tämän tartuntareitin huomiotta jättäminen olisi vastuutonta, koska samalla monet käytännön toimenpiteet leviämisen rajoittamiseksi jäävät huomiotta, näiden joukossa ilmanvaihto.

Me, tämän vetoomuksen allekirjoittaneet olemme SCANVACin ( Scandinavian Federation of Heating, Ventilation and Sanitary Engineering Associations in Denmark, Finland, Iceland, Norway and Sweden) piirissä toimivia tutkijoita. Mielestämme COVID-19:n leviää ilmavälitteisenä, jonka torjumiseksi pitäisi ryhtyä riittäviin toimenpiteisiin. Pyydämme lisäksi tutkimuksen rahoittajien ja teollisuuden tukea tehokkaiden teknisten ja ei-teknisten ratkaisujen kehittämiseen, jotka antaisivat riittävän suojan ilmavälitteiseltä leviämiseltä sekä yhteiskunnan entistä parempaa valmiutta erityisesti rakennusten, rakennetun ympäristön ja liikennevälineiden osalta tulevia epidemioita vastaan.

REHVA (European Federation of Heating, Ventilation and Air-conditiong Associations) on äskettäin tunnustanut COVID-19:n ilmavälitteisen leviämisen. REHVA suosittelee COVID-19-ohjeissaan, että rakennusten ilmanvaihdon osalta ryhdytään lukuisiin toimiin COVID-19: n leviämisen estämiseksi, mm. huolehtien sisätilojen riittävästä ilmanvaihdosta ja välttäen ilman kierrätystä ja palautusilman käyttöä. ASHRAE (American Society of Heating, Refrigerating and Air-Conditioning Engineers) totesi myös, että ilmavälitteinen leviäminen on riittävän todennäköistä muutosten vaatimiseksi ilmanvaihtojärjestelmien toimintaan.

Suosittelemme noudattamaan tässä esitettyjä periaatteita kaikissa ihmisten käytössä olevissa tiloissa, kuten marketeissa, ostoskeskuksissa, kouluissa, varhaiskasvatustiloissa, päiväkodeissa ja julkisissa toimistoissa, sekä noudattamaan tiukempia varotoimenpiteitä terveydenhuollon tiloissa, joita tämä ohjeistus ei kata. Lisäksi hyvän ilmanvaihdon tehokkuuden saavuttamiseksi suosittelemme, että ilmanjako suunnitellaan huolellisesti, jotta patogeenit poistuvat tehokkaasti huoneilmasta ja taudin aiheuttajien siirtyminen ilmavirtausten mukana tilasta toiseen pidetään minimissä. Suosittelemme myös pienentämään rakennusten miehitystiheyttä (henk/m2 tai henk/huone). Nämä kaikki toimet on tietenkin toteutettava WHO: n yleisten ohjeiden lisäksi.

Ehdotukset ovat turvatoimenpiteitä, joilla torjutaan pandemiaa ottaen samalla huomioon ilmanvaihtojärjestelmien nykyinen kapasiteetti ja toiminta. Tulevaisuudessa tarvitaan kauaskantoisempia toimia COVID-19:n ja muiden virustautien leviämisen torjumiseksi. Uudet rakennukset tarvitsevat nykyistä parempia ilmanvaihtojärjestelmiä rakennuksen sisäisten ilmavirtausten, ilmanjaon ja ilmanvaihdon tarpeen huomioon ottamiseksi. Onkin suositeltavaa kehittää ilmanvaihtoratkaisuja, jotka on suunniteltu vähentämään rakennuksissa ilmavälitteisten infektioiden riskiä, erityisesti terveydenhuoltolaitoksissa ja julkisissa rakennuksissa, sekä julkisessa liikenteessä.

Tulevia epidemioita ajatellen pidämme tarpeellisena tarkistaa rakentamismääräykset, standardit sekä suunnittelu- että käyttöohjeet siten, että ne ottavat entistä paremmin huomioon ihmisten suojelemisen ilmaväliteisiltä taudinaiheuttajilta. Nämä tarkistukset parantaisivat samalla kansanterveyttä. Näiden muutosten saavuttaminen edellyttää julkisen hallinnon osallistumista, teollisuuden tukea, nykyisten käytäntöjen muuttamista sekä huomattavia investointeja tutkimukseen. Ilman tätä merkittävää muutosta emme pysty vastaamaan tuleviin epidemioihin tehokkaasti ja välttämään tiukkoja rajoitustoimia.

Yhteenvetona esitämme, että

  • Infektiotautien aiheuttajien leviäminen ilmavirtausten kuljettamissa pienhiukkasissa- ja pisaroissa on hyväksyttävä lähtökohta näiden tautien torjunnassa (rakennukset ja liikennevälineet)
  • REHVA COVID-19 -ohjeissa annetut toimenpiteet tulisi ottaa välittömästi käyttöön nykyiseen pandemiaan liittyvien tartuntariskien vähentämiseksi.
  • Tutkimuksen rahoittajien ja teollisuuden tulisi investoida käytännön teknisten ratkaisujen kehittämiseen, jotka vähentävät tartuntatautien leviämistä sisätiloissa, rakennuksissa ja liikennevälineissä.
  • Rakennusmääräyksiä, -standardeja ja -ohjeita tulisi tarkistaa ja päivittää tuleviin epidemioihin varautumisen parantamiseksi. Ehdotetut toimet tarjoavat samanaikaisesti etuja ilmassa leviävien virustautien leviämisen torjuntaan sekä yleisen terveyden parantamiseen epidemioiden välisenä aikana.

 

Vetoomuksen allekirjoittajat, listattuna maittain ja organisaatioittain

 

Denmark

Prof. Pawel Wargocki
Dept. of Civil Engineering
Technical University of Denmark (DTU)
E-mail: [email protected]

Prof. Arsen Krikor Melikov
Dept. of Civil Engineering
Technical University of Denmark (DTU)
E-mail: [email protected]

Dr. Mariya Bivolarova
Dept. of Civil Engineering
Technical University of Denmark (DTU)
E-mail: [email protected]

Prof. Emeritus Peter V. Nielsen
Dept. of Civil Engineering
Aalborg University
E-mail: [email protected]

Prof. Per Kvols Heiselberg
Dept. of Civil Engineering
Aalborg University
E-mail: [email protected]

Prof. Alireza Afshari
Dept. of Civil Engineering
Aalborg University
E-mail: [email protected]

Assoc. Prof. Chen Zhang
Dept. of Civil Engineering
Aalborg University
E-mail: [email protected]

 

Norway

Prof. Peter G. Schild
Dept. of Civil Engineering and Energy Technology
Oslo Metropolitan University (OsloMet)
E-mail: [email protected]

Prof. Guangyu Cao
Dept. of Energy and Process Engineering
Norwegian University of Science and Technology (NTNU)
E-mail: [email protected]

Prof. Hans Martin Mathisen
Dept. of Energy and Process Engineering
Norwegian University of Science and Technology (NTNU)
E-mail: [email protected]

 

Sweden

Prof. Ivo Martinac
Dept. of Civil And Architectural Engineering
KTH Royal Institute of Technology
E-mail: [email protected]

Adj. Prof. Lars Ekberg
Dept. of Architecture and Civil Engineering
Chalmers University of Technology
E-mail: [email protected]

Assoc. Prof. Dennis Johansson
Dept. of Building and Environmental Technology
Lund University
E-mail: [email protected]

 

Finland

Prof. Emeritus Olli Seppanen
Dept. of Mechanical Engineering
Aalto University
E-mail: [email protected]

Prof. Risto Kosonen
Dept. of Mechanical Engineering
Aalto University
E-mail: [email protected]

Dr. Panu Mustakallio
Halton Oy,
Kausala, Finland
E-mail: [email protected]

Hannu Koskela
Dept. Construction Industry
Turku University of Applied Science
E-mail: [email protected]

Pertti Pasanen
Dept. of Environmental Sciences
The University of Eastern Finland, director, Finland
E-mail: [email protected]

 

Estonia

Prof. Jarek Kurnitski
Department of Civil Engineering and Architecture
Tallinn University of Technology
E-mail: [email protected]
(Also an adjunct professor at Aalto University, Finland)