Suomessa rakennusalan pitäisikin ryhtyä yhteistoimin ajamaan tämän vuoden aikana voimaksasta energiatehokkuuden ja sisäilmaston parantamiseen tähtäävää korjaustoimintaa. Korjausrakentaminen pitäisi ottaa myös voimakkaammin hallituksen työllistämisohjemaan. Sisäilmaston parantaminen tulisi kytkeä energiaan entistä tehokkaammin ja ottaa vaarin valtionvarainministeri Katri Kulmunin HS:n haastattelussaan 27.12 esille ottama sisäilmastoteema. Korjausrakentamisen työvoimavaltaisuus tukisi erinomaisesti hallituksen työllistämistavoitteita. Valitettavasti kotitalousvähennysten pienentäminen ja kaikesta huolimatta vaatimaton rakennusten energia-avustusohjelma ei riittävästi tue työllisyystavoitteita, toivottavasti hallituksen hiilettömyysohjelmassa korjausrakentamisen edistäminen otetaan paremmin huomioon. Juuri nyt olisi tärkeää, että EU:n hyväksymät kestävän kehityksen kriteerit otettaisiin käyttöön myös rakennuskorjausten rahoituksessa, kuten MEP Sirpa Pietikäinen toteaa HS:n vieraskynä-kirjoituksessaan 3.1.2020.
Green Deal ohjelmassa kiinnitetään huomiota myös jo aiemmin hyväksyttyjen direktiivien täytäntöönpanoon jäsenmaissa. Komissio tulee seuraamaan entistä tarkemmin energiasäädösten valmistelua ja toimeenpanoa jäsenmaissa. Erityisesti tänä vuonna tullaan arvioimaan jäsenvaltioiden rakennuksia koskevan pitkän tähtäimen korjausohjelmia. Suomessa onkin toteutettu ripeästi uudistetun (täydennetyn) rakennusten energiatehokkuusdirektiivin vaatimuksia. Lainsäädäntöpaketit olivat lausunnolla jo viime vuonna ja tultaneen hyväksymään kevättalvella koskien mm. sähköautojen latausmahdollisuuksien parantamista ja rakennusautomatiikkaa (näistä tarkemmin seuraavissa blogeissani). Rakennusautomaation hyödyntämisen parantaminen oli jo esillä rakennusten energiatehokkuusdirektiivissä, sen tärkeyttä painotetaan myös Green Deal ohjelmassa. Komissio ryhtyy myös selvittämään mahdollisuuksia ottaa myös rakennukset mukaan Euroopan päästökauppaan.
Direktiivissä vaadittujen lämmitys- ja ilmastointijärjestelmien osalta Suomessa päädyttiin tarkastuksia korvaavaan neuvontamenettelyyn, eli jatketaan saamaa linjaa kuin aikaisemmin. Kohderakennusten ja järjestelmien joukko vain laajenee.
Komissio ottaa ohjelmaansa myös Rakennustuotedirektiivin ja asetuksen tarkastelun, erityisesti kiertotalouden kannalta. Tavoitteena on pienentää ympäristöpäästöjä vähentämällä rakennustuotteiden hukkakäyttöä ja lisäämällä kierrätystä.
Toinen rakennuksia koskeva kohta Green Deal ohjelmassa käsittelee tulevia komission omia toimia korjausrakentamisen edistämiseksi. Näissä toimissa on erityisesti kohteena taloudelliset ja institutionaaliset korjausrakentamista hidastavat tekijät ja niiden vaikutusten vähentäminen. Esimerkkinä mainitaan myös sosiaalinen rakentaminen ja päätöksenteko useiden omistajien hallinnoimissa rakennuksissa, joita esim. meidän asunto-osakeyhtiöt ovat. Rahoituksen osalta selvitetään mm. miten rahoitus voitaisiin järjestää suuremmille kokonaisuuksille, jolloin voitaisiin päästä edullisempiin rahoitusehtoihin. Rahoitusratkaisuja Suomessa onkin jo kehitelty mm. viime vuoden alusta lähtien Motivan vetämässä Remppa- ohjelmassa.