Älyindikaattorissa tarkastellaan kymmentä teknistä järjestelmää: lämmitys, lämmin käyttövesi, jäähdytys, ilmanvaihto, valaistus, rakennuksen dynaaminen vaippa, tehontarpeen tasaus, energiantuotto, sähköajoneuvojen lataus, seuranta ja säätö (ylimmät laatikot kuvassa).
Rakennuksen tekniset järjestelmät tuottavat edelleen palveluita, jotka määritellään teknologiasta/valmistajasta riippumattomalla tavalla. Kuvassa yhtenä esimerkkinä ilmavanvaihdon ilmavirran säätö, joka voidaan toteuttaa monella eri tavalla (eri tasoisesti), kuvassa näkyy neljä laatutasoa nollatason lisäksi. Mitä korkeampitasoinen laatutaso, sitä suurempi positiivinen vaikutus sillä on älyindikaattoriin.
Jokainen rakennuksen teknisen järjestelmän palvelu vaikuttaa kahdeksaan suurempaan tavoitealueeseen, jotka ovat:
- rakennuksen energian säästö
- joustavuus jakeluverkkojen kannalta
- paikallinen energian tuotanto
- viihtyisyys
- käyttömukavuus
- hyvinvointi ja terveys
- huolto ja vikadiagnostiikka
- käyttäjäinfo.
Tavoitealueet näkyvät kuvassa alimpina.
Indikaattoria varten kaikkien palveluiden vaikutus kuhunkin kahdeksaan tavoitealueeseen summataan painokertoimia käyttäen ja ilmaistaan prosentteina maksimivaikutuksesta, eli 100 %:sta. Indeksi muodostuu näiden kahdeksan vaikutusalueen indikaattorin keskiarvona.
Teknisten järjestelmien prosentuaalinen vaikutus kuhunkin vaikutusalueeseen määritellään esim. rakennustyyppikohtaisesti siten, että kaikkien kymmenen teknisen järjestelmän prosentuaalisten vaikutuskertoimien summa on 100 %, kunkin vaikutusalueen kohdalla. Indeksi saadaan näiden 10 vaikutusalueen %-arvojen keskiarvona.
Kunkin teknisen järjestelmän vaikutus saadaan sen tuottamien palvelujen tasosta. Yksittäisten palvelujen vaikuttavuuden lukuarvo saadaan tasoluokan (0, 1, 2, 3, 4) perusteella.
Tässä vaiheessa projektin keskeisessä palveluluettelossa on esitetty 112 teknistä palvelua, teknologiasta riippumattomalla tavalla, kymmenelle tekniselle järjestelmälle, joiden jokainen tekninen palvelu on kuvattu 3 – 5 laatutasolla.
Älyvalmiusratkaisujen arviointijärjestelmä on joustava. Indeksin laskentaan ei tarvitse ottaa kaikkia teknisiä järjestelmiä ja palveluita mukaan, vaan siinä voidaan määritellä tai sopia tapauskohtaisesti eri rakennustyypeille sopivat mukaan otettavat tekniset palvelut. Asuinrakennusten arvioinnissa tullaan toimeen harvempien teknisten järjestelmien palvelujen arvioinnilla, kuin monimutkaisen toimistorakennuksen arvioinnissa. Painokertoimia voidaan myös muutella kansallisten tavoitteiden mukaisesti.
Arviointimenetelmä tuntuu monimutkaiselta, mutta käytännössä arvioinnin suorittaminen on suhteellisen nopeaa, vaikka vain taulukkolaskennan avulla. Valmiiseen malliin syötetään valittujen teknisten palvelujen laatutaso, tämähän on Suomessa tuttua mm. sisäilmaluokituksessa käytetystä järjestelmästä. Mallin vaikuttavuus/painokertoimien määrittely on kertaluonteinen kansallinen tehtävä. Niidenhän tulee olla vakioituja, jotta indeksi soveltuisi rakennusten älyratkaisuvalmiuden vertailuun.
Syyskuussa päättyneen hankeen tuloksena on valmis menetelmä, jossa on määritetty indikaattorissa huomioon otettavat tekniset palvelut ja indikaattorin laskentatapa. Vuoden 2019 aikana komissio tulee antamaan delegoidun säädöksen (delegated act), itse menetelmästä ja erillisen täytäntöönpanosäädöksen indeksin käyttöönotosta, jonka tulee sisältää aikataulu kansallisen tason testausvaihetta varten, ja selvennyksen siitä millä tavoin älyratkaisuvalmiusjärjestelmä ja energiatehokkuustodistusjärjestelmä täydentävät toisiaan.
Älyindikaattorin tarkoituksena on edistää älykästä informaatio- ja säätötekniikkaa rakennuksissa. Tällaisen tekniikan on arvoitu säästävän rakennusten energian käyttöä merkittävästi, vuonna 2050 154 TWh vuodessa, joka vastaa noin 10 % rakennusten ostoenergiantarpeesta. Lisäksi tällä tekniikalla voidaan merkittävästi vaikutta tehohuippujen tasaukseen. Tasauspotentiaaliksi on arvioitu 150 GW vuoteen 2050 mennessä.
Älyindikaattori on yksi uusittuun rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin lisätty idea, jolla tavoitellaan merkittävää energiankäytön tehostumista automatiikan avulla. Kun samanaikaisesti Suomessakin on kiinnostus kasvamassa rakennusten älykkyyttä kohtaan, niin tämä uusi indeksi olisi hyvä integroida tavalla tai toisella meneillään olevaan kehitykseen. Se tulee tarjoamaan, automatiikkateollisuuden vapaaehtoisena järjestelmänäkin, työkalun uusien palveluiden markkinointiin. Automatiikka vaatii myös järjestelmätason ratkaisuja ja toimilaitteita, näin ollen se hyödyttää koko talotekniikka-alaa.
Varauksellisiakin kannanottoja indikaattorin suhteen on esitetty: miksi jälleen yksi uusi indikaattori, eikö energiatodistus riitä? Tuoko indikaattori lisäarvoa? Sehän kuvaa vain sitä mitä rakennukseen on asennettu, ei sitä suoraan, mitä laitteilla tehdään. REHVA on erityisesti kritisoinut indikaattoria, koska se ei arvioi suoraan eri ratkaisujen vaikutuksia. REHVA ei myöskään pidä loogisena sitä, että kakkia kolmea perustavoitetta: energiansäästöä, energiaverkojen vaatimuksia ja käyttäjän palveluita arvioidaan samalla indikaattorilla. REHVAn mielestä indikaattori pitäisi määritellä siten, että vaikutukset voitaisiin laskea, sisäilmaston osalta käyttäen esim. EN12521 (uusittuna prEN 16798-1) esitettyä tapaa.
Viimeisten tietojen mukaan komission palkkaaman konsultin esitys indikaattorista on saamassa kuitenkin vahvaa tukea. Erityisesti automatiikkateollisuus on sen takana, joka on ymmärrettävissä indikaattorin markkinalähtöisyyden vuoksi. Suomessa kiinnostusta on ollut erityisesti STULin ja Aalto Yliopiston piirissä. Aalto yliopisto onkin kokoamassa kansallista hanketta älyindikaattorin jalkauttamiseksi myös Suomeen.
Indikaattorin käyttöönotto on jäsenvaltioiden omista toimista kiinni, mutta koska automatiikkateollisuus on niin kansainvälistä voisi olettaa, että EU-laajuisia edistämistoimia tulee näkymään.
Lisätietoja komission teettämästä konsulttiselvityksestä osoitteessa www.smartreadinessindicator.eu
Huom! Älyratkaisuvalmius menetelmän kehittelyvaiheessa työkielenä on englanti. Tässä esitetyt käännökset ovat kirjoittajan. Virallisessa tekstissä saatetaan käyttää muita termejä.