Direktiivi painottaa rakennusten energiatehokkuutta ja pyrkii vauhdittamaan korjausrakentamista. Hiilineutraali rakennuskanta on yksi EU:n pitkäntähtäimen tavoitteista. EU-maiden kaikkien rakennusten tulee olla lähes nollaenergiarakennuksia vuoteen 2050 mennessä. Direktiivi edellyttää jäsenmailta erityisiä toimenpiteitä korjausrakentamisen nopeuttamiseksi sekä talouden että tekniikan alalta. Kansallisen rakennusten korjausstrategian tulee sisältää (uusi artikla 2a) mm.
a) tiedot rakennuskannasta ja ennakoitu energiakorjattujen rakennusten osuus vuonna 2020
b) kustannustehokkaiden korjausmenetelmien määrittely rakennustyypeittäin
c) suunnitelma ja politiikka rakennusten perusteellisten korjausten (deep renovation) tekemiseksi
d) erityinen suunnitelma kaikkein huonoimpien rakennusten korjaamiseksi
e) erityinen julkisia rakennuksia koskeva korjaussuunnitelma
f) kansallinen ohjelma rakennusautomaation ja älykkäiden tekniikoiden käyttöönottamiseksi rakennus- ja yhdyskuntatasolla
g) arvio rakennusten energiatehokkuuden paranemisesta ja laajemmista hyödyistä kuten terveyden, turvallisuuden ja ilmalaadun paraneminen.
Kansallisen korjausstrategian laatiminen edellyttää laajaa yhteistyötä rakennusalalla. Tehtävä on niin laaja, että tekninen apu monelta rakentamisen osa-alueelta, myös talotekniikasta, on tarpeen.
Rakennusautomaation käyttöä pyritään edistämään direktiivissä monilla uusilla LVI-laitteita koskevilla vaatimuksilla sekä tuomalla markkinoille rakennusten älytalovalmiutta kuvaavan indeksin (Smart Readiness Indicator – SRI) ja sen määrittely- ja laskentaperusteet. Smart Readiness Indikaattoria tekee kansainvälien konsulttiryhmä, VITO, jonka vuodenvaihteessa julkaisemaa ehdotusta on julkisuudessakin kovasti kritisoitu. Indeksi kuvaa vain valmiutta rakennusten laitteiden automaattiseen ohjaukseen. Sen laskenta perustuu enemmän automatiikkalaitteiden lukumäärään, kuin niillä saavutettavissa oleviin vaikutuksiin energiankäytössä. Esitetyssä muodossaan indeksi antaa liian subjektiivisen kuvan rakennuksen automatiikasta. Mm. REHVA on sitä mieltä, että laskentamalleihin perustuva tarkastelu pitäisi ottaa indeksin osaksi. Komission työhön palkkaama konsultti esittelee työn tuloksia jälleen toukokuun lopussa Brysselissä. Tästä myöhemmin lisää.