Direktiivi asettaa velvollisuuksia jäsenvaltioille monella energiapolitiikan ja tekniikan alueella. Jäsenvaltioiden on myös säännöllisin väliajoin raportoitava komissioon edistymisestään (National Energy Efficiency Action Plan). Suomen neljäs raportti ”Suomen kansallinen energiatehokkuuden toimintasuunnitelma NEEAP-4” …
Korjaustarpeita on monia. Direktiivi edellyttää myös, että korjausratkaisut ovat kustannustehokaita. Kustannustehokkuus on laaja käsite. Sitä arvioitaessa pitää ottaa huomioon kaikki rakennuksen elinkaaren aikaiset hyödyt ja kustannukset. Tällöin erityisesti sisäilmaston ja …
Kohta a) edellyttää siis, että järjestelmä ei pelkästään seuraa ja kirjaa teknisten järjestelmien toimintaa, vaan myös analysoi kerättyä tietoa ja säätää energiankäyttöä tarpeen mukaan. Erityisesti analysoinnin osalta järjestelmissä on vielä …
Direktiivi painottaa rakennusten energiatehokkuutta ja pyrkii vauhdittamaan korjausrakentamista. Hiilineutraali rakennuskanta on yksi EU:n pitkäntähtäimen tavoitteista. EU-maiden kaikkien rakennusten tulee olla lähes nollaenergiarakennuksia vuoteen 2050 mennessä. Direktiivi edellyttää jäsenmailta erityisiä toimenpiteitä …
Rakennusautomaation lisäämisessä yleisenä tavoitteena on suunnata rakennusautomaatiota siten, että rakennuksen tekniset järjestelmät palvelisivat paremmin 1) rakennusten käyttäjien tarpeita, 2) energiaverkkojen toimintaa ja 3) energiansäästö- ja päästötavoitteisiin pääsemistä. Näitä kolmea tavoitetta arvioidaan kahdeksalla mitattavalla …
Taustana näinkin pikaisella direktiivin kiristämisellä on komission havainto, että vuoden 2010 direktiivillä ja sen verkkaisella toimeenpanolla jäsenmaissa ei saavuteta haluttuja CO₂ päästöjen vähennystavoitteita vuosille 2020 ja 2030. Periaatteessa lähes nollaenergia …