Rakennusten älykkyys EU:n keskiössä

Rakennusautomaation lisäämisessä yleisenä tavoitteena on suunnata rakennusautomaatiota siten, että rakennuksen tekniset järjestelmät palvelisivat paremmin 1) rakennusten käyttäjien tarpeita, 2) energiaverkkojen toimintaa ja 3) energiansäästö- ja päästötavoitteisiin pääsemistä.

Näitä kolmea tavoitetta arvioidaan kahdeksalla mitattavalla vaikutusalueella: energian käyttö, energiajärjestelmien joustavuus, energian paikallinen tuotanto, viihtyvyys, mukavuus, terveys, seuranta ja käyttäjäinfo.

Yksittäisten tekijöiden vaikuttavuutta tarkastellaan kymmenen teknisen järjestelmän osalta. Nämä ovat: rakennuksen lämmitys, lämmin käyttövesi, rakennuksen jäähdytys, koneellinen ilmanvaihto, valaistus, rakennusvaipan muuttaminen ja säätö, paikallinen energian tuotanto, kuormien tasaaminen, sähköautojen lataaminen sekä rakennuksen toiminnan seuranta ja säätö.

Kunkin teknisen järjestelmän osalta on edelleen määritetty 5–15 säästöön tai rakennusautomaation liittyvää yksittäistä toimenpidettä (yhteensä vähän yli 100) tai tekniikkaa, kuten huonekohtainen lämmityslaitteiden säätö, menoveden lämpötilan säätö, lämmöntalteenottolaiteen säätö jne.

Kullekin toimenpiteelle on määritetty arviointiasteikko (1–7), riippuen toimenpiteen toiminnasta (laadusta) ja vaikutuksesta kuhunkin edellä lueteltuun kahdeksaan vaikutusalueeseen. Toimenpiteille annetaan arvio prosentteina maksimista ja edelleen painottaen ja summaten arvo vaikutusalueisiin saakka. Vaikutusalueiden lopputuloksista päästään edelleen painokertoimia käyttäen ja summaamalla lopulliseen indeksiin, joka kuvaa rakennuksen älykkyyttä.

Järjestelmän monimutkaisuus ja epävarmuus näkyy jo edellisessä kappaleessa: Mitkä ovat lopulliset toimenpiteet? Miten arvioidaan toimenpiteen laatu/vaikuttavuus? Miten painotetaan kutakin toimenpidettä, tekniikan aluetta ja vaikutusaluetta? Mielipiteitä ja ”oikeita” tapoja on varmasti tuhansia.

Rakennuksen ”älykkyyden” mittaaminen tuntuu paperilla mahdolliselta, mutta vaikealta toteuttaa käytännössä. Jo pelkästään toimenpiteiden määrittelyssä näkyy tehtävän vaikeus. Vuodenvaihteen luonnoksessa esitetyt toimenpiteet heijastavat tekijöiden keski-eurooppalaista taustaa ja rajoittuneisuutta. Järjestelmistä puuttuu pohjoismainen ulottuvuus ja LVI-tekniikan tuntemus. Esim. sisäilman laatua käsitellään ainoastaan otsikon ”Koneellinen ilmanvaihto” alla. Sekaisin ovat menneet myös tekniset laitteet ja säätöalgoritmit. Säätöä ja vaikuttavuutta ei voi toteuttaa jos toimilaitteita ei ole. Yksittäisten toimenpiteiden pohjana on suurelta osalta käytetty viitteenä Eurooppalaista automatiikkastandardia EN 15232 ‘Energy Performance of Buildings – Impact of Building Automation, Controls and Building Management’. Älykkyysindeksin takana taitaakin olla yksittäinen teollissuusala.

Positiivinen piirre luonnoksessa on sisäilmaston ja käyttäjien tarpeiden huomioon ottaminen. Vaikutusalue ”viihtyisyys” (Comfort) käsittelee sisäympäristön fysikaalisia tekijöitä, ”terveys” (Health) sisäilman laatua ja ”mukavuus” (Convinience) laitteiden käytön helppoutta ja huolettomuutta.

Koko järjestelmää voidaan tarkastella monelta taholta. On kyseenalaista, tuoko uusi indeksi jotain lisäarvoa, jos niin kenelle? Älytalovalmius ei paljoa auta ympäristötavoitteiden saavuttamisessa, jos varsinainen toteutus puuttuu. Ovatko valmiusinvestoinnit silloin turhia? Onko kukaan valmis maksamaan valmiudesta? Epäselvää on myös tässä vaiheessa, miten älytalovalmiusindeksi tulee liittymään muihin sertifikaatteihin mm. energiatodistukseen.

Toisaalta voidaan ajatella, että indeksin ja sen laskentamallin julkaiseminen tulee vaikuttamaan kehitykseen eräänlaisena tiekarttana. On olemassa kuitenkin suuri vaara, että monimutkaisen asian ilmaiseminen yhdellä indeksillä johtaa vinoutumaan ja ”halpojen pisteiden kalasteluun”.

Joka tapauksessa uusittu direktiivi (pykälä 8, momentti 6a) antaa komissiolle tehtäväksi kehittää indeksi, laskentamenettelyineen, vuoden 2019 loppuun mennessä. Direktiivin liite 1a antaa indeksille suuntaviivat.

Nyt olisi hyvä aika antaa hankkeeseen pohjoismainen panos vaikka KIRA-digi ohjelman puitteissa, aloitteellisuus sopisi vaikka arktisen neuvoston puheenjohtajamaalle.