Rakennusten suunnittelun keskeinen lähtökohta on terveellinen ja viihtyisä sisäilmasto. Hyvä sisäilmasto on lähtökohtana myös eurooppalaisessa energiatehokkuutta ohjaavassa rakennusten energiatehokkuusdirektiivissä vuosilta 2002 ja 2010. Vuoden 2010 direktiivi suosittelee käytettäväksi ”ensisijaisesti sellaisia tekniikoita, joilla parannetaan sisäilmasto-olosuhteita ja rakennuksia ympäröivää mikroilmastoa” sekä direktiivin uusinnassa 2018, jossa painotetaan sisäilmaston huomioon ottamista korjausrakentamisessa: ”vaatimuksissa on otettava huomioon yleiset sisäilmasto-olosuhteet, jotta voidaan välttää mahdolliset haittavaikutukset kuten riittämätön ilmanvaihto, …”.
Suomessa hyvä sisäilmasto on ollut rakentamissäädösten keskiössä niin kauan kuin säädöksiä on annettu, myös viimeisimmissä vuoden 2017 asetuksissa mm. ilmanvaihdon, lämpötilojen, ääniolojen ja kosteuden suhteen.
Tarjolla on lukuisia tekniikoita, joilla parannetaan samanaikaisesti sisäilmastoa ja rakennuksen energiatehokkuutta. Tässä muutama ammattilaiselle tuttu, mutta ei riittävästi käytetty, joista huoneiden ylilämmittämisen esto hyvällä säädöllä on ehkä tärkein terveyden ja hyvinvoinnin kannalta, säästöä lämmitysenergiassa 1 %/aste. Ilmanvaihtoon ja ilmavuotoihin kuluu noin 10 – 15 % Suomen primäärienergiasta. Ilmanvaihdon käyttöaikojen ja lämmöntalteenoton avulla primäärienergian tarve voidaan puolittaa ilman kielteisiä sisäilmavaikutuksia. Korkeat huonelämpötilat ovat ajankohtaiset näin kesän kynnyksellä. Tehokas auringonsuojaus vähentää jäähdytysenergian käyttöä ja samalla parantaa lämpöoloja ja valaistusoloja. Monikäyttöinen lämpöpumppu on tehokas sekä lämmityksessä että jäähdytyksessä; lämmitykseen hankittu lämpöpumppu voi jäähdyttää kesällä kuumia tiloja.
Rakennuskannan merkitystä hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä ei sovi aliarvioida. Rakennusten osuus sekä EU-maissa että Suomessa on noin 40 % primäärienergian kulutuksesta. Viime kuukausien energiakeskustelu on kohdistunut pääasiassa energiantuotannon päästöjen vähentämiseen, kuten hiilen käytön lopettamiseen vuoteen 2029 mennessä. Rakennukset ovat jääneet vähälle huomiolle, vaikka uusi rakennusten energiatehokkuusdirektiivi edellyttää kaikkien EU-maiden rakennusten olevan lähes nollaenergiatasolla vuoteen 2050 mennessä. Kun rakennusten uusiutuminen on vain 1 – 2 % vuodessa, tämä merkitsee huomattavaa korjausrakentamista lähivuosikymmeninä.
Rakennusten energiankäytön tehostamisessa on vielä paljon tehtävää. Helsingin kaupungin energiaohjelmassa rakennusten merkitys on nostettu esille, mutta konkreettisia keinoja energiatehokkuuden paranemiseksi on niukalti. Tässä olisikin alan ammattilaisille työsarkaa. Olisi tärkeää, että liikkeellä olisivat ammattilaiset, joiden kautta kokemus hyvästä korjausrakentamisesta siirtyisi nykyrakentamiseen. Voitaisiin välttää ”pullotalo”-ongelmat, ja ilmanvaihdon puutteesta homehtuvat asunnot ja lahoavat ikkunat. Erityisen suuren haasteen edessä rakennusten lämmittämisessä ovat kaukolämpö- ja öljylämmitystalot, ehkä enemmän lämmön hankinnan kuin sen jakelun kannalta. Onneksi valtaosassa Suomen rakennuksista on vesikiertoinen keskuslämmitys, jonka lämmönlähde voi olla myös muukin kuin polttamalla lämmitetty vesi. Mutta jos lämmitysenergia tuotetaan muuten kuin polttamalla, johtaa se lämmönlähteen lämpötilan alenemiseen. Tämä johtaa helposti kysymykseen: riittääkö korkeammalle lämpötilalle suunniteltu lämmitysverkosto alentuneilla lämpötiloilla. Ongelman ratkaisu saattaa löytyä samanaikaisesta rakennusten energiatehokkuuden parantamisesta, jolloin huipputehon tarve ja verkoston huippulämpötilat laskevat. Tähän tarvitaan pikaisesti ratkaisuja. Helsingin kaupunki ymmärsi nopeasti hiilettömyyteen pääsemisen vaikeudet ja julisti Helsingin energiaratkaisuista ideakilpailun, jossa voittajaa odottaa miljoonan euron palkinto.
Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen on oltava keskeisellä sijalla ratkaisussa päästöjen vähentämisessä. Tämä todetaan myös noin 50 professorin ja tutkijan laatimassa suosituksessa hallitusohjelmaneuvottelijoille rakennusten puhtaiden energiaratkaisujen edistämiseksi.
Rakennuksiin liittyvästä energiapolitiikasta ja tekniikasta kuullaan ajankohtaiskatsaus 8.10.2019 Finlandia-talossa järjestettävässä Rakennusten energiaseminaarissa.