Huonetilojen sisäilmastolle ja niiden suunnittelulle asetetut nykyiset vaatimukset perustuvat keskivertohenkilöön. Jokaiselle tilassa olevalle ei ole mahdollista tarjota optimaalista ympäristöä, koska ihmisten mieltymykset vaihtelevat suuresti. Yksilön mieltymykset voivat vielä muuttua päivän …
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivissä on painotettu energiatehokkuus etusijalle -periaatteetta, mikä tarkoittaa, että aina suunnittelu- tai investointipäätöksiä tehtäessä etusijalle tulisi asettaa toimenpiteet, jotka vähentävät energiankulutusta kustannustehokkaimmin. Kansalliset rakennusten perusparannussuunnitelmat (NBRP) ovat uusi strateginen …
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EBPD) mukaan rakennusten älykkyyttä tulee parantaa. Komissio edellyttää nykyistä selkeästi parempaa energiajärjestelmän integrointia rakennuksien talotekniikkajärjestelmien kanssa. Kehityksen vauhdittamiseksi EU-komissio on ehdottanut uutta älyvalmiusindikaattoria (SRI) järjestelmien älykkyyden vertailuun. Rakennuksen …
Tulevaisuuden rakennuksien tarvitsema energia tuotetaan merkittäviltä osin uusiutuvien energialähteiden avulla. Tällöin rakennuksien energiajärjestelmien kykyä toimia yhdessä vaihtelevan energiatuotannon kanssa tulee merkittävästi parantaa. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että rakennuksen energiankäyttöä tulee …
Kauan kaivattu ja tarpeeseen tuleva kirja rakennusten energiatekniikasta on valmistunut. Kirja on erityisen tärkeä nyt, kun Suomi on asettanut tavoitteekseen olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Myös EU:n FitFor55-ohjelmassa asetettaan tiukkoja …
Tunnettu tiedelehti ”Science” julkaisi 22.3.2024 artikkelin ”Mandating indoor air quality for public building[i]”. Se on yhteenveto kansainvälisen 36-henkisen tutkijaryhmän[ii] yhteistyöstä. Siinä vaaditaan kansallisia ja kansainvälisiä sitovia säädöksiä julkisten rakennusten sisäilman …
Käsittelin Rakennusten energiatehokkuusdirektiiviehdotusta blogikirjoituksessani 27.3.2023. Silloin oli käytettävissä parlamentin esitys direktiiviksi, jossa esitettiin oleellisia kiristyksiä alkuperäiseen komission ehdotukseen. Ehdotuksen lopullinen hyväksyminen edellytti vielä kaikkien kolmen osapuolen (parlamentti, neuvosto, komission) hyväksyntää. …
EU on systemaattisesti kiristänyt rakennusten energiatehokkuusvaatimuksia viimeisen 20 vuoden ajan, syyt ja tavoitteet ovat vuosien kuluessa muuttuneet. Ensimmäisen, vuoden 2002, rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) päätavoitteena oli EU-maiden riippuvuuden vähentäminen tuontipolttoaineista. Vuoden …
Ilmanvaihdon vaikutus ilmavälitteisten tartuntatautien leviämissä on tullut Covid-19-epidemian aikana toteen näytetyksi. Koronaviruksen leviäminen pyrittiin pitkään kieltämään muun muassa WHO:n taholta, kunnes tiedeyhteisön pitkäaikainen painostus sai lopulta myös WHO:n myöntämään, että …
Eurooppalaisten LVI-järjestöjen liitto REHVA on ylläpitänyt jo pitkään nettisivustoa, jonne on kerätty paljon mielenkiinoista teknistä materiaalia. Eniten kävijöitä pandemian aikana on houkutellut sivustolle varsin laaja Covid-viruksen torjuntaa koskeva ohjeistus, joka …
EU on systemaattisesti kiristänyt rakennusten energiatehokkuusvaatimuksia viimeisen 20 vuoden ajan, myös syyt ja tavoitteet ovat muuttuneet. Ensin primäärisyy oli riippuvuuden vähentäminen tuontipolttoaineista (valtaosa EU maiden rakennuksista lämmitettiin kaasulla). Sen jälkeen …
Ilmanvaihdon mitoitus ja käyttö on noussut viime vuosina jälleen voimakkaasti esiin, nyt erityisesti ilmavälitteisten tautien torjunnan ja energiatehokkuuden kannalta. Yhä useammin tulee esille kysymys miksi ja kuinka paljon ilmaa pitäisi …
Pohjoismainen yhteistyö on voimavara, joka on vain osittain tiedostettu. Pohjoismaiden asunto- ja rakennusministerit hyväksyivät syksyllä 2020 uuden toimintasuunnitelman kaudelle 2021–2024, jonka tavoitteena on ilmastoystävällisempi pohjoismainen rakennusala. Konkreettisia toimia tarvittaisiin myös …
Edellisessä kirjoituksessani otin kantaa ilmanvaihdon katselmuksiin ja tarkastuksiin. Jouduin viime hetkellä poistamaan kirjoituksesta kappaleen, joka käsitteli WHO:n ilmanvaihto-opasta ja joka ei ilmestynyt, aikataulusta poiketen, blogipäivään mennessä. Se julkaistiin kuitenkin pari …
Terveet Tilat 2028 ohjelman SisäNyt tutkimuksen tulokset osoittivat, että noin 60 % kyselyyn vastanneista piti ilmanvaihtoa ainakin osasyyllisenä sisäilmaongelmiin, kun taas Ruotsissa osuus oli 10 %. Voisiko ero selittyä osittain …
Ilmanvaihdon tarpeellisuutta on perusteltu pääosin terveydellisillä syillä, mutta onko tähän todelle olemassa luotettavia perusteita, joita voidaan käyttää ilmanvaihdon mitoitukseen. Hyvä yhteenveto ilmanvaihdon kriteerien kehittymisestä oli 2020 lokakuussa Göran Stålbomin ruotsalaisen …
Covid-19 taudin levitessä ja talven lähestyessä on keskusteluun tullut kaikki mahdolliset koronaviruksen torjuntakeinot. Huomio on kiinnittynyt myös sisäilman kosteuteen. Mikä on ilman kosteuden vaikutus taudin leviämiseen, viruksen elinvoimisuuteen ja muihin …
REHVA on täydentänyt Covid-19 opastaan REHVAn Covid-työryhmä on jatkanut työtään Covid-19 oppaan kehittämisessä. Oppaassa on otettu huomioon jäseniltä tulleet kommentit. FINVACin kommenttien perusteella on muutettu mm. yöaikaisen ilmanvaihdon käyttösuositusta, ei …
Korona pandemian myötä ihmisten huoli omasta hengitysilman laadusta on syystä kasvanut, erityisesti nyt kun yhä laajemmin on hyväksytty käsitys ilman mukana kulkeutuvien koronaviruspartikkeleiden merkityksestä Covid-19 taudin tartunnassa. Huoneilman viruspitoisten hiukkasten …
Ilmanvaihdon merkitys hengitysilman viruspitoisuuden vähentämiseksi on noussut yhä keskeisemälle sijalle, kun on varmistunut, että hengitysilman mukana kulkeutuvat virukset ovat suurin yksittäinen COVID-19 taudin tartuntareitti. Tartunnan saaneen hengitysteistä leviää ilmaan viruksia …
Tutkimustiedon karttuessa on saatu yhä enemmän vahvistusta siitä, että koronavirus leviää ilman mukana, kuten kirjoitin blogissani heinäkuussa. Erityisen haitallisia ovat pienet alle 5 mikrometrin hiukkaset, jotka näyttävät myös levittävän enemmän …
Vaikka Suomessa koronavirusepidemia on hyytymässä, on se edelleen voimissaan monessa muussa maassa, eikä loppumisesta ole tietoa. Merkittävä askel viruksen leviämisen torjunnassa oli WHO:n heinäkuun alussa muuttunut kanta, jossa todettiin viruksen …
Kokonaisannokseen vaikuttaa aika. Mitä pidempään ollaan samassa tilassa tartuntalähteen kanssa, sitä suurempi annos, ja sitä suurempi sairastumisriski. Lyhyet etäisyydet lisäävät riskiä, mutta suojaetäisyydetkään eivät poista altistumista huoneilmassa ilmavirtausten mukana kulkeville …
REHVAn ohjeessa on käyty yksityiskohtaisesti läpi tekniset ratkaisut, joita pitää välttää tai suosia. Tärkein näistä on riittävä ilmanvaihto. REHVAn ohjeista erityisesti lämmön talteenoton vuodot ja ilmanvaihdon käyttöaika saivat osakseen kritiikkiä, …
REHVAn COVID-19 torjuntaoppaan ensimmäisen version julkaisemisesta (17.3.2020) lähtien REHVA on saanut useita kysymyksiä ja selvennyspyyntöjä teollisuudelta, yliopistoilta ja muilta asiantuntijoilta. Oppaan kirjoittajat ovat pyrkineet vastaamaan kysymyksiin, ja ovat lisänneet ”kysymykset ja vastaukset” -osion REHVA …
Eurooppalaisten LVI-järjestöjen -liitto REHVA on julkaissut yhteenvedon (REHVA guidance document) Korona-viruksen (SARS-CoV2) leviämisestä ja torjunnasta rakennuksissa sekä avannut nettisivut Korona-viruksesta. Sivustoa päivitetään aktiivisesti. REHVA on tarkentanut ohjettansa. Vaikka WHO:n tieteellisessä …
Energiatehokkuuslaissa (ehdotettu voimaantulevaksi 24.10.2020) määrätään kaukolämmityksen ja jäähdytyksen mittaamisvelvoitteesta laajemmin kuin aikaisemmin: ”Jos kiinteistöön toimitetaan lämpöä kaukolämpöverkosta taikka jäähdytystä kaukojäähdytysverkosta tai usealle kiinteistölle yhteisestä keskitetystä lähteestä, kaukolämmön toimituspisteeseen, kiinteistön lämmönvaihtimeen …
Avustuksen ehtoja ja hakuprosessia on käsitelty Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn sivuilla ara.fi/energia-avustus. ARAn sivuilta löytyy myös yksityiskohtainen laskentaohje ”Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen osoittaminen energia-avustushankkeissa” ja luettelo avustettavista korjauksista. Huomattavaa on, että …
Suomessa rakennusalan pitäisikin ryhtyä yhteistoimin ajamaan tämän vuoden aikana voimaksasta energiatehokkuuden ja sisäilmaston parantamiseen tähtäävää korjaustoimintaa. Korjausrakentaminen pitäisi ottaa myös voimakkaammin hallituksen työllistämisohjemaan. Sisäilmaston parantaminen tulisi kytkeä energiaan entistä tehokkaammin …
Hallitusohjelmassa toistuu moneen kertaan rakentamisen huono laatu. Erityisesti siihen on kiinnitetty huomiota sisäilmaongelmia käsittelevässä kohdassa sivulla 50. ”Parannetaan rakentamisen laatua ja valvontaa sekä selkeytetään vastuita erityisesti maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen …
Rakennusten suunnittelun keskeinen lähtökohta on terveellinen ja viihtyisä sisäilmasto. Hyvä sisäilmasto on lähtökohtana myös eurooppalaisessa energiatehokkuutta ohjaavassa rakennusten energiatehokkuusdirektiivissä vuosilta 2002 ja 2010. Vuoden 2010 direktiivi suosittelee käytettäväksi ”ensisijaisesti sellaisia tekniikoita, …
Direktiivi asettaa velvollisuuksia jäsenvaltioille monella energiapolitiikan ja tekniikan alueella. Jäsenvaltioiden on myös säännöllisin väliajoin raportoitava komissioon edistymisestään (National Energy Efficiency Action Plan). Suomen neljäs raportti ”Suomen kansallinen energiatehokkuuden toimintasuunnitelma NEEAP-4” …
Uusitun direktiivin mukaan on tarkasteltava myös järjestelmien ”valmiutta optimoida toimintakykynsä tyypillisissä tai keskimääräisissä toimintaolosuhteissa”. Järjestelmätyyppejä on laajennettu. Direktiivi koskee myös yhdistettyjä lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmiä sekä ilmastointitarkastusten osalta yhdistettyjä ilmastointi- ja …
Korjaustarpeita on monia. Direktiivi edellyttää myös, että korjausratkaisut ovat kustannustehokaita. Kustannustehokkuus on laaja käsite. Sitä arvioitaessa pitää ottaa huomioon kaikki rakennuksen elinkaaren aikaiset hyödyt ja kustannukset. Tällöin erityisesti sisäilmaston ja …
Kohta a) edellyttää siis, että järjestelmä ei pelkästään seuraa ja kirjaa teknisten järjestelmien toimintaa, vaan myös analysoi kerättyä tietoa ja säätää energiankäyttöä tarpeen mukaan. Erityisesti analysoinnin osalta järjestelmissä on vielä …
Älyindikaattorissa tarkastellaan kymmentä teknistä järjestelmää: lämmitys, lämmin käyttövesi, jäähdytys, ilmanvaihto, valaistus, rakennuksen dynaaminen vaippa, tehontarpeen tasaus, energiantuotto, sähköajoneuvojen lataus, seuranta ja säätö (ylimmät laatikot kuvassa). Rakennuksen tekniset järjestelmät tuottavat edelleen …
Yksittäinen tuote voidaan saada CE-merkinnän yhden tai useamman direktiivin perusteella, näin esim. ilmastointikoneen osalta. Ilmastointikoneen on täytettävä ekosuunnitteludirektiivin mukaiset energiatehokkuusvaatimukset, mutta sen lisäksi sen osien on täytettävä mm. rakennustuoteasetuksen mukaisten …
Suomessa on laskettu tuotteiden energiatehokkuusvaatimuksilla saatavan sähkönsäästöä vuonna 2020 runsaat 3 TWh. Rahallisesti se merkitsee noin 300 miljoonan euron säästöä suomalaisille. Tuotteiden energiatehokkuusvaatimukset ovat suurin sähkönsäästökokonaisuus Suomessa. Ekosuunnitteludirektiivin perusteella on annettu sitovia …
RoomVent konferenssissa oli lähes 300 osanottajaa yli 30:stä maasta, eniten esityksiä oli Japanista (40), Saksasta (24) ja Suomesta (23). Kokonaisuudessaan Pohjoismaista oli noin neljännes kaikista esityksistä. Yllättävää oli, että …
Direktiivi painottaa rakennusten energiatehokkuutta ja pyrkii vauhdittamaan korjausrakentamista. Hiilineutraali rakennuskanta on yksi EU:n pitkäntähtäimen tavoitteista. EU-maiden kaikkien rakennusten tulee olla lähes nollaenergiarakennuksia vuoteen 2050 mennessä. Direktiivi edellyttää jäsenmailta erityisiä toimenpiteitä …
Luokittelun nopeaan laajamittaiseen käyttöönottoon vaikutti materiaaliluokituksen osalta se, että Sisäilmayhdistys antoi luokituksen Rakennustietosäätiö RTS:n hoidettavaksi. Luokitus paransi nopeasti sisäilmaston laatua Suomessa. Materiaaliluokituksen lisäksi Sisäilmastoluokitukseen sisällytettiin myös muiden sisäilmatekijöiden luokittelu. Kun …
Rakennusautomaation lisäämisessä yleisenä tavoitteena on suunnata rakennusautomaatiota siten, että rakennuksen tekniset järjestelmät palvelisivat paremmin 1) rakennusten käyttäjien tarpeita, 2) energiaverkkojen toimintaa ja 3) energiansäästö- ja päästötavoitteisiin pääsemistä. Näitä kolmea tavoitetta arvioidaan kahdeksalla mitattavalla …
Taustana näinkin pikaisella direktiivin kiristämisellä on komission havainto, että vuoden 2010 direktiivillä ja sen verkkaisella toimeenpanolla jäsenmaissa ei saavuteta haluttuja CO₂ päästöjen vähennystavoitteita vuosille 2020 ja 2030. Periaatteessa lähes nollaenergia …